Ilisimatusartut Tunumi ’kuukkooriarsuit ilaannik’ nutaamik nassaartut
Palæontologit paarmortumik nutaamik kuukkooriarsuarmut assingusumik nassaarsimapput. Nassaarneq Tunumi uumasup ukiut 215 millioninit amerlanerit matuma siorna uumasuuffigisimasaani pisimavoq.
Takorlooriaruk Tunu kiattumisut silaannartaqartoq, kuussuaqartoq siamasissumik akulimmik, uiffannik naasoqartoq uumasorpassuaqartorlu.
Uumasuusimasoq ’mysteriosuchus alleroq’ nassaarineqaqqammersoq uumasuugallarmat Tunumi Jameson Land ukiut 215 millionit missingisa matuma siorna taama isikkoqarsimavoq.
Uumasoq kuukkooriarsuit ilaqutaattut nungoreersimasutut allaaserineqarsinnaavoq, Ullumikkut kuukkoriarsuarnut sanilliulluni mystriosuchus alleroq niaqoqarsimavoq arferup niaquanut eqqaanartumik niaqqumi qaavatigut anersaartorfeqartutut.
- Kuussuarni qamanissamut naleqqussarluarsimasuuvvoq, Jesper Milàn, Ph.d. aamma Geomuseum Faxemi katersugaasivimmi nakkutilliisoq, Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Dinosaurit, aalisakkat puallit saaniluillu
Jesper Milàn ilisimatusartut arlallit ilisimatuussutsikkut allaaserisamut, uumasup nassaarineqartup allaaserineqarfigisaanut, saqqummersinneqaqqammersumut, ilisimatusartut arlallit tunuliaqutaaffigisaannut ilaavoq.
Uumasoq nassaarineqarpoq nassaanik ilisimatusartut Tunumi 2012-imi 2016-imi assaanermit nassaarisimasaannik, misissuinerit tunngavigalugi. Assaanermi ataatsimi ilisimatusartut dinosaurinik, aalisakkanik pualinnik saanilunnillu assigiinngitsunik aamma nassaarsimapput.
(Allaaserisaq assilissap ataani nangissaaq)
Jesper Milàn oqaluttuarpoq, uumasoq nassaarineqartoq phytosaurinut, kuukkooriarsuit siusissukkut ilaqutarisaannut, ilaasoq, taamaattumillu Kalaallit Nunaanni siornatigut nassaartoqanngisaannarsimavoq, taamaammallu uumasoq nutaarluinnaq pineqarluni.
Uumasoq kalaallisuumik ilalimmik atserneqarsimavoq; 'alleroq'. Taama atserneqarsimavoq ilaatigut alleruata ilusaa tunngavigalugu ilisimatusartut aalajangersinnaasimammassuk uumasoq nutaaq pineqartoq, Jesper Milàn oqaluttuarpoq.
Nunarsuarmi sumiiffiit immaqa pingaarnersaat
- Europamit Amerika Avannarlermillu ilisimaneqarsimapput, aatsaalli maanna Kalaallit Nunaanni nassaarineqarluni, allanillu allaanerussuteqangaatsiarluni, taamaattumillu uumasuusimassalluni immikkuullarissoq, taanna oqarpoq.
Mystriosuchus alleroq Tunumi kuussuarni uumasuummat silap pissusia oqaatigineqartutut allaanerujussuusimavoq. Tamanna Jesper Milàn naapertorlugu, pissuteqarpoq Kalaallit Nunaata nunataata ullumikkut akullersuup kujasissuata inissisimaffiata nalaani inissisimaffeqarsimaneranik. Tamatuma saniatigut Norgemut atasimavoq Atlantikorsuarlu aatsaat ikersikkiartuaalersimalluni.
(Allaaserisaq assilissap ataani nangissaaq)
Jesper Milàn naliliivoq, Jameson Landimi assaaffik ukiut 215 millionit missingisa matuma siorna nalaanit nassaat eqqarsaatigalugu nunarsuarmi sumiiffiit pingaarnersaasa akornanniittoq.
Ilisimatusartut 2018-ip kingorna Tunumiissimanngillat, taamanilu sumiiffimmik 5 meterisut issutigisumik aputeqarnera pissutigalugu assaanissaraluartik taamaatiinnarsimallugu. Jesper Milan oqaluttuarpoq, 2016-imi iluatsilluartumik assaasimanerup nangeqqinnissaa aalajangiusimaneqanngitsumik pilersaarutigineqartoq Jameson Landimilu assaaqqinniartoqassasoq.
Kalaallit Nunaata pigigaa
- Ilaatigut Nerlerit Inaannit minutsini 40-ni qulimiguulimmik angalanissaq pisariaqarpoq, atortorpassuarnillu nassataqassaagut. Aningaasaliisussamik nassaarniartoqartariaqarpoq, oqarpoq.
Assaaqqinnissap saniatigut Jesper Milànip takorloorpaa, uumasup nutaap nassaallu allat saarngi piffissap ingerlanerani Kalaallit Nunaanni saqqummersinneqarsinnaalerumaartut:
- Neriuppunga nassaarpassuit pillugit oqaluttartalimmik Kalaallit Nunaanni saqqummersitsisoqarsinnaalerumaartoq. Tamanna alutornarluinnassagaluarpoq, Jesper Milan oqarpoq.
Maannakkorpiaq uumasup nutaap saarngi Danmarkimi Mønimi katersugaasivimmi toqqortarineqarput. Jameson Landimili nassaat tamarmik Kalaallit Nunaata pigisarai, kissaatigineqalerpallu angerlaanneqarsinnaallutik, Jesper Milàn erseqqissaavoq.
