Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu oqallinneq: Aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaanut sooq EU utaqqissavarput?
Kalaallit Nunaanni EU utaqqeqqaanngikkaluarlugut aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaa eqqarsaatigilluarneqartariaqartoq, Inatsisartuni marlunngornermi oqallittoqarmat partiinit arlalinnit tamanna oqaatigineqarpoq.
Nalunaaquttap aalajangersarneqarnissaa pillugu siunnersuut Inatsisartuni marlunngornermi oqaluuserineqarpoq, tassani siunnersuut tapersersorluarneqarpoq. Partiinilli arlalinnit aamma uparuaasoqarpoq.
Naleqqamit Demokraatinillu apeqquserneqarpoq, sooq nunami maani aasaanerani nalunaaqutaq atorunnaarsinniarlugu EU-mi atorunnaarsitsoqarnissaanik Naalakkersuiut utaqqerusunnersut.
Naleqqamit aamma Europamut Danmarkimullu piffissap nikinganera annikillisinniarlugu nalunaaquttamut UTC 2-mut nuussinissamik Naalakkersuisut tunngavilersuutigisimasaat nangaanartoqartinneqarpoq.
Nalunaquttap ingerlaqatigiiffia sorleq nunami maani atuutsinneqassanersoq Kalaallit Nunaannit nammineq aalajangerneqarnissaanik Naalakkersuisut kissaateqarnerisigut nalunaaqutaq allanngortinneqassaaq. Danmarkimi naalakersuisunut tamanna isumaqatigiissuteqarfigineqarsimavoq, Inatsisartulli siunertamu inatsisissamik akuersissuteqarnissaat tassani piumasaqaataalluni.
- Nammineq nalunaaqutassarput inississavarput
Naleqqamit nalunaaquttamik allannguerusuttoqarnera marlunngornermi apeqquserneqarpoq:
- Oqaatigineqarpoq nunani allani nalunaaquttanut qanillattortoqarniartoq. Uagut isumaqarpugut nunami maani nammineq nalunaaqutassarput inissittariaqaripput. Nunani allani susoqarnersoq isiginiarnagu nammineerluta aalajangiisariaqarpugut.
- Amerikap suleqatigineruneqarnissaa eqqartortuarparput, oqaatigineqarporli piffissatigut taakku qanillattussanngikkivut. tamanna ataatsimiititaliami eqqartorneqassaaq, Naleqqamit oqaaseqartartoq Jens Napãtôk siunnersuut pillugu oqarpoq.
Siunnersuut akuerineqassappat, Amerikamut Avannarlermut nalunaaqutaq tiimimik ataatsimik nikingassuteqarnerulissaaq, taamaalilluni nalunaaqutaq Europamut tre tiiminik Amerikamullu Avannarlermut tre tiiminik nikingalissalluni.
Aasaaneranimi nalunaaqutaq?
Nalunaaquttap aalajangersarneqarnissaa pillugu aalajangernissamut atatillugu Naleqqamit Demokraatinillu aamma isorineqarpoq, inatsisissatut siunnersuummi anguniarneqartoq, EU-mi nalunaaquttap allanngortinneqarneranut ilutigitillugu Kalaallit Nunaanni aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarniarnera. Tamatumunnga Inatsisartut siusinnerusukkut aalajangersimanerat pissutaavoq.
Demokraatit siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip innersuussutigaa, EU-mi nunat akornanni aasaanerani nalunaaquttamik atorunnaarsitsiniarneq isumaqatigiissutaasimarpasinngitsoq, taamaammallu tamatuma atorunnaarsinneqarnissaanut piffissaq sivisuumik ingerlaqqaartariaqassasoq.
- Nalunaaquttap EU-mi allanngortinneqarnissaat naatsorsuutigisinnaanngilarput. Taamaammat siunnersuut ataatsimiititaliami oqaluusereqqittariaqarparput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Naalakkersuisut Siulittaasuat Múte B. Egede (IA), Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuummik saqqummiussisuuvoq.
Taassuma oqaatigaa, aasaanerani nalunaaquttamut tunngatillugu Inatsisinut Ataatsimiititaliaq suleqatigalugu misissueqqinnissamut Naalakkersuisut piareersimasut, siunnersuullu aappassaanik suliarineqannginnerani ataatsimiititaliami suliarineqassasoq.