Qalerallit pillugit allagaatit: Ajalusoornissaa avaqqunneqarsinnaanngitsoq

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup Kalaallit Nunaanni aalisarnermik qulaajaasoqaqqaarsimaneranik saqqummiussaa atuarlugu nuannerpallaanngilaq, tassa aqutsiveqarfimmi 47-mi, Qeqertarsuup Tunuani, Upernavimmi Uummannamilu aqutsiveqarfiusumi sineriammut qanittumi qaleralinniarneq eqqarsaatigalugu.

Grønlandsbankenip qaleralinniarnerup ajalusoorsinnaanera siusinnerusukkut mianersoqqussutigisimavaa, allagaatinilu nutaani taamatut ilungersunarluinnartumik inissisimasoqarnera uppernarsarneqarpoq.

Pissusiviit arlallit oqaaseqaatini tuniliaqutissiisuni saqqummiunneqarput, taakku ”aaqqissuussaanermik naleqqussaasoqarnissaata” pisariaqartinneqarnera uppernarsarpaat, tassa akiliisinnaajunnaartorpassuaqassanngippat aalisartut ikilisinneqartariaqarput.

Unammilligassarpassuit

Unammilligassarpassuaqarpoq, politikkerimmi qaleralittassiissutinik killeqanngitsumik qaffaasaqattaaginnarsinnaanngillat. Qaleralittassiissutigineqartartut biologit siunnersuisarnerannit qaffasinnerusareerput, taamalu nungusaataanngitsumik tunngaveqarnermut ungasissupilussuullutik.

Oqaaseqaatini tunuliaqutissiisuni sumiiffinni pineqartuni pingasuni 2013-imiit 2020-mut pissutsit atuuttut suussusersineqarput:

• Aqutsiveqarfinni pingasuni tamani TAC siunnersuinermit 46 procentinik qaffasinnermut inissinneqartarpoq.
• Aqutsiveqarfinni pingasuni tamani qaleralittat nungusaataanngitsumik pisarineqarsinnaasunit agguaqatigiissillugu 32 procentinik ukiumut amerlanerusarput.
• Ataatsimut isigalugu aqutsiveqarfinni pingasuni pisat agguaqatigiissillugu 23 procentinik qaffassimapput.
• Agguaqatigiissillugu akuersissutit amerlassusaat 42 procentinik qaffassimapput, akerlianillu siunnersuineq 20 procentinik annikillisimalluni.

- Biologit siunnersuinerat appariaraangat tamanna pisussutit toqqammavigineqartut annikilleriarnerannut takussutissaasarpoq. Peqatigisaanik akuersissutit amerleriaraangata, pisassatut toqqammavigisat aalisarnermilu nammassisinnaasat (angallatit amerlassusaat) imminnut naapertuutinnginnerat annertusiartulersarpoq, tamannalu ungasinnerusoq isigalugu aalisartunut tamanut pissutsit ajorseriarnerannik inerneqassalluni (aalisartup ataatsip pisarisinnaasai ikinnerusut), allagaatini erseqqissaassutigineqarpoq.

Isertarineqartartut assigiinngisitaartupilussuit

Pisarineqartartut nalingi piffissami qaffassimapput, aamma aalisartut agguaqatigiissillugit isertitaat piffissap sivikitsup ingerlanerani annikillisimanngillat, naaka umiatsiaararsortunut pisassiisutit qaffanneqarsimagaluartut. Tamatumunnga pissutaanerpaavoq tunisat nalingisa pitsaasumik ineriartornerat.

- Aalisartulli ataasiakkat isertitaat annertoorujussuarmik assigiinngissitaarput, allagaammi oqaatigineqarpoq. Naatsorsuinerup takutippaa, umiatsiaararsorluni aalisartoq Kalaallit Nunaanni agguaqatigiissillugu inuttut isertitat nalinginik isertitaqassaguni qaleralinnik 21 tonsinik tunisaqartariaqartoq.

- 2020-mi umiatsiaararsortut taamaallaat 33 procnetii qaleralinnik 20 tonsinik amerlanerusunilluunniit tunisipput, saqqummiussami allassimavoq.

Aalisartut pingasuugaangata agguaqatigiissillugit isertinneqartartunit appasinnerusunik isertitaqartarpata saniatigooralugu sunngiffimmiluunniit aalisartuusarput.

Inuussutissarsiutigalugu aalisartut ulorianartorsiortinneqartut

- Aalisarnermi tassani saniatigooralugu sunngiffimminniluunniit aalisartartorpassuit (...) isumalluummut tatisinerunermut peqataaqataallutillu inuussutissarsiutigalugu aalisartut isertitassaannik annikillisaaqataapput, allagaammi erseqqissaatigineqarpoq.

Piviusumilu tunisat akiisa 30 procentinik appariarneranni, aalisartoq isertitaminik taamaaginnartitsiumalluni qaleralinnik 31,5 tonsinik qaqitsisariaqassaaq.

Akit taamak annertutigisumik apparnerat qularnanngitsumik akinut tapiissutitigut pisortat karsiinut tatisimalersitsissaaq, allagaammi oqaatigineqarpoq, ilanngulluguli eqqaasitsissutiginearluni ”Nunattali Karsia ungasinnerusoq isigalugu inuussutissarsiutigalugu aalisartunut, namminersortutut aalisarnermik niuernermik aallaaveqartumik aalisarnermik ingerlatsisunut akinut tapiissutit aqqutigalugit aningaasatigut tapersiisinnaanera ilimagineqarsinnaanngilaq, ingammik aalisartut amerlavallaareerneranni”.

Aaqqissuussaanermik nalimmassaanissaq

- Taamaammat aaqqissuussaanikkut nalimmassaanerup akinik annertoorujussuarmik appariartoqarneratigut aalisartorpassuarnik unitsitsillunilu pissutsit ajornerpaaffianni akiliisinnaajunnaarnissaat utaqqinagit, maannangaaq aallartinneqareerinissaa pingaaruteqarpoq, oqaaseqaatini tunuliaqutissiisuni allassimavoq.

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup erseqqissaatigaa, oqaaseqaatit tunuliaqutissiisut innersuussutinik imaqanngitsut.

Ataatsimiititaliarsuup juunimi saqqummiutissavai, ”inatsimmut suliniutinullu allanut naleqquttunngorlugu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarnissaanik periarfissanik sunniisussanik inuiaqatigiillu aalisarnermik inuussutissarsiummik pisuussutinillu annertunerpaami qulakkeerinneqataasinnaasunik inassuteqaatit”, Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiissut taamatut oqaasertalerneqarsimavoq.