Oqaatsimik e-mik aallaqqaatilimmik ujaasineq
Københavnimi Nationalmuseet ukiumi kingullermi – Eskimo Is pillugu oqallittoqarnerata kingorna – Kalaallit Nunaat pillugu saqqummersitamini oqaaseq eskimo ujaqqinnaarlugu annertuumik piiaaffigaa, pisortaq Rane Willerslev oqaluttuarpoq
Oqaaseq e-mik aallaqqaatilik pillugu eqqissiviilliorneq ukioq ataaseq matuma siorna aallartippoq.
Aviisi AG allappoq.
Aasaanerani kiatseruttornerani siku vaniljelik sukkulaamillu taartumik issusuumik qalligaq Eskimo Isimik taaguuteqarunnaassasoq, danskit sikuliorfiata Hansen Isip nalunaarutigaa.
Oqaaseq eskimo itsakkajaajusoq, aammalu naleqqutinngilluinnarlunilu inuit ilaasa narrutsannarisaraat, sikuliorfiup paasivaa.
Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu tusagassiorfitsigut annertuumik oqallittoqalerpoq. Politikerit inuillu – Eskimo Isimut tapersersuillutik akerliullutillu – kamapput.
Hansen Isip siku sukkulaalik Kongomik (sikuliorfiup sukkulaaq Congop killingani Månebjergenemit pissarsiarinera pissutigalugu) taaguuseraa arlaannaataluunniit maluginngilaa. Kisianni tamanna suliaq allarluinnaavoq. Maannamut – ilisimaneqartut malillugit – Afrikap nunavittaanit suli maalaaruteqartoqanngilaq.
Oqaaseq taanna assortuussutaasoq katersugaasiviup atorunnaarnissaa isumaliutersuutigisimaneraa, Københavnimi Nationalmuseet Kristeligt Dagbladimit aperineqarpoq.
Assersuutigalugu katersugaasiviup nittartagaani issittoq pillugu saqqummersitami allaqqavoq »Eskimoer og Grønland« (Eskimuut aamma Kalaallit Nunaat), taanna 1992-imili allanngortinneqarsimanngilaq.
»Eskimuut pinngortitap nukiinik inuussuteqarsimapput, taamaammallu piniartup uumasut piniakkat tarnerinut pitsaasumik atassuteqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.«
Eskimooq sikulu
Katersugaasivik iluarsaassinermik suliaqarsimasoq, Københavnimi Nationalmuseetimi pisortap, Rane Willerslevip uppernarsarpaa. Ukiumilu qaangiuttumi oqaaseq eskimo annertuumik piiarpaat.
Aviisimi AG-mi atuarnerusinnaavutit: