200-t sinnerlugit illersornissamut ilinniarfimmut nutaamut qinnuteqartut
Ukiup nikinnerani qinnuteqarsinnaaneq killeqarpoq, sakkutuullu illersornissamut ilinniarfiannut nutaamut Kangerlussuarmiittumut 236-t qinnuteqarsimapput.
Issittumi Sakkutooqarfiup maanna Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarfimmut nutaamut qinnuteqartut qassiunersut ilisimalerpaa.
Qinnuteqaatit decembarip 31-at tikivillugu tiguneqarsinnaapput, 236-llu ilinniarfimmut tamatumunnga qinnuteqarsimapput.
Qinnuteqaatit misissorneqaleruttortut maajillu arfernani 2024-mi ilinniarnermik aallartitsisussanik toqqaanerit ingerlanneqarput, Issittumi Sakkutooqarfik Sermitsiaq.AG-mut ilisimatitsivoq. Siusinnerusukkut nalunaarutigineqarpoq holdimi siullermi 20-nik inissaqartoq.
Tunngaviusumik ilinniarneq upalungaarsimanermut tunngassuteqarpoq, sakkutuunullu tunngasunik ilinniaqqinnissamut periarfissaqartitsilluni, imaluunniit allatigut ilinniagaqartitsilluni, soorlu upalungaarsimanermut politiinullu tunngasunik.
160-init amerlanerusut misilinneqarsimapput
Qinnuteqartup misilitsinnerit naammassisimappagit aatsaat ilinniartitaanermut qinnuteqaat akuerineqarsinnaasoq, Sakkutuut naalagaateqarfiata aamma ilisimatitsissutigaa.
Issittumi tunngaviusumik ilinniarneq
Ilinniarnerup nalaani atugassarititaasut:
Ilinniarnerup nalaani akissarsiat: qaammammut 8.492,76 koruunit. Taassuma saniatigut ineqarneq, nerisaqarnerit, angalanerit, atisat ilaalu ilanngullugit akeqanngillat.
Ilinniarneq pingaarnertut Kangerlussuarmi ingerlanneqassaaq, aammali Sisimiunut Danmarkimilu Jyllandip avannaanut angalaneqassalluni.
Kalaallit Nunaat tamaat 160-init amerlanerusut Issittumi tunngaviusumik ilinniakkamut ukiaq misilitsissimapput.
Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, Søren Andersen, ilinniakkamut soqutiginnittoqangaarnera pitsaasumik tupaallannartoq, siornatigut oqarnikuuvoq.