Aalajangertoqarpoq: Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutissaaq

Inatsisartut inaarutaasumik suliarinneqqammerput nunarput Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutissanersoq. Taamaattorli Naleraq piffissarujussuarmik atuivoq akuersilluni aalajangertoqarnissaa pinngitsoortinniarlugu. - Qanoq ilillutik inuiannguit 56.00-nnaallutik nunarsuarmioqatigiit 8 milliardit annaanniarsinnaagamikkit, Naleraq aperivoq. Taamaattorli oqallinnerujussuaq pereermat Naleraq akuerseqataalluni taasivoq.

Maanna Naalakkersuisut piareersarlutik aallartissapput Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutsinneqarnissaanut. Nunattalu imminut anguniagassinnissaanut Naalakkersuisoq Kalistat Lund neriorsuivoq attuumassuteqartut soqutigisaqartullu tamarmik peqataatinneqassasut.

Leiff Josefsen

Jensine Berthelsen

Published 14 November 2023 - 13:35

Annonse

Maluginiaqqusaq: Allaaserisaq saqqummiutereersoq Naalakkersuisut tusagassiuutitigut nalunaaruteqarlutik erseqqissaateqarput aalajangernerup malitsigisaanik piffissami tulliuttumi susoqassanersoq. Taanna allaaserisamut paasissutissatut immikkut ilanngunneqarpoq.

Parisimi isumaqatigiissummut nunarput ilanngussanersoq pillugu qaqinneqaraangat politikerit pikkutsassimaavittarput, tamannalu marlunngornermi nalunaaquttap akunneri arlalissuarni oqallinnermi uppernarsarneqarpoq, tassani inaarutaasumik aalajangiiffigineqartussaammat Nunarput Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutsinneqassasoq FN-imut nalunaarutiginninnissanersoq.

Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaanik aalajangernerup malitsigisaanik pisussat:

Inatsisartut marlunngornermi, 14. novembari 2023-mi, 2023-mi ukiakkut ataatsimiinnermi immikkoortoq 60 aappassaanneerpaat. Inatsisartuniit Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutaa akuersaarlugu taasissutigaat. Allannguutissatut siunnersuut tunngavigalugu Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissummut ilaalernissaa pillugu United Nations Framework Convention on Climate Change-mut (UNFCCC) nalunaaruteqarnissamut pisussaaffilerneqarput.

Taamaattumik ukiuni tulliuttuni imatut pisoqassaaq:

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata Parisimut ilaalernissaa FN-imi Silap Pissusianut Isumaqatigiissummut nalunaarutigissavaat.
Naalakkersuisut nunami namminermi silap pissusianut periusissiamik suliaqassapput. Tamatumani innuttaasut, inuussutissarsiortut inuinnarnilu inuiaqatigiit akuutinneqassapput. Periusissiaq silap pissusianut tunngatillugu anguniagassanik imaqassaaq, aammalu Kalaallit Nunaanni qanoq iliorluni mingutsitsinngitsunut nuutitsiartornermut aningaasaqarnikkullu ineriartortitsisoqarnissaanut siunnerfilersuisoqassalluni.
Silap pissusianut periusissiaq aallaavigalugu nunamit namminermit ilanngussassat – NDC-nik taaneqartut – immikkoortuni tamani silap pissusianut anguniagassanik imaqartut aalajangersimasut aalajangersarneqassapput. Kalaallit Nunaanniit immikkoortut ilaat, soorlu aatsitassarsiorneq aamma/imaluunniit aalisarneq ilaatinneqassanngitsut aalajangiisoqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaata NDC-vi UNFCCC-mut tunniunneqarnissaat, taamaalillunilu 2030-miit sunniuteqalernissaat naatsorsuutigineqarpoq. NDC ataaseq ukiut tallimakkaarlugit atuutsinneqartassaaq.

Suliap aallartinneqarnerani Naleraq suliap aallartinneranut tunuliaqutaalluni peqataavoq aammalu suliap inatsisartunut qaqinneqarneranut akisussaaqataalluni. Taamaattorli nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutsinneqarsinnaaneranut partii taanna sakkortoorujussuarmik akerlilersuilluni.

Tamanna pivoq Partii Siumut muminganik naammagisimaarinnilluni isumaqatigiissummut ilanngunnissamut ersarissumik akuersaarluni isummertoq, tassani pissutaatinneqarluni paasissutissat kingunissaasinnaasullu pillugit nalilersuinerit aamma inatsisilerituut sulisinnerisigut sukumiisumik misissuinerit ingerlanneqareersullu. Partiimmi taassuma aallaqqaataanilli piumasarivaa apeqqummut tunngatillugu ujaqqat tamarmik muminneqssasut aammalu aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu minnerunngitsumillu innuttaasunut ataasiakkaanut kingunissaasinnaasut sukumiisumik misissorneqassasut.

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap siulittaasua aammalu partii Siumup silap pissusaa pillugu oqaaseqartartua, Mala Høy Kúko oqallinnermi erseqqissaavoq partiip paasiumasai naammaginartumik akineqarsimalermata, maanna partii piareertoq isumaqatigiissummut ilanngunnissamik sulisssutiginninnerup nanginneqarnissaani peqataanissaminut.

Aarlerisaarutit naaffeqanngiusartut

Naleraq aarlerilersitsissutaasinnaasunik arlalissuarnik saqqummiussuivoq, inuiaqatigiit kalaallit nammatassaattut nalilikkaminik:

- Kikkut akilissagamikkit kilisaassuit motoriminnik taarsersuitinneqalerpata? Umiatsiaararsorlutik aalisartut batterersuarnik oqimaatsorujussuarnik usitinneqartalerpara umiatsiaararsortut aalisakkanik umiatsiaaqqaminnut immiisinnaanerat annikillerujussuassaaq, umiatsiaaqqaminni mikereeqisuni batterersuit taakku qanoq ilillutik inissaqartissagamikkit? Ilaatigut Naleraq apeqqusersuivoq.

Taamatuttaaq Naleraq suliffeqarfinnik aalajangersimasunik oqaluttarfimmit taakkartuivoq, ilaatigut ulluinnarni pisiassanik niuerfissuit Brugsen aamma Pisiffik aarlerisaarisimanerarneqarput nioqqutissat akitsorujussuassasut, tamatuma saniatigut aamma ingerlatseqatigiiffiit angallassinermik suliaqartut Royal Arctic Line aamma Kalaallit Airports suliffeqarfiillu allat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissamut nangaasaarisimanerarlugit aarlerisaaruteqarpoq. Naleraq naapertorlugu taakku aarlerisaarisimaneragaapput nunatsinni inuuniarneq akitsorujussuassasoq nunarput isumaqatigiissummut ilanngutissappat.

Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA) erseqqissaavoq aarlerisaarutit tamakku tunngavissaqanngitsut. Taassuma erseqqissaatigivaa Kalaallit Nunaat ilanngukkuni mingutsitsinikinnerulernissamik aammalu CO2-mik aniatitsinikinnerulernissamik nammineerluni anguniagassittussaasoq, taamaammat aarlerisaarutit tamakku annilaangalersitsissutaassanngitsut:

- Parisimi isumaqatigiissut naapertorlugu immitsinnut nunatut pisussaaffilernissarput nammineq aqutassaraarput, pinngitsaalineqarnavianngilagut aalajangersimasunik iliuuseqassasugut aningaasartussassugullu. Atortugut taarsersussagigut piumaffigineqarnavianngilagut. Tamanna immini takkukkumaarpoq, tassami atortut suulluunniit pisoqalisarput taarsertariaqalersarlutillu, tassungalu atatillugu atortunik piginnittut namminneerlutik aalajangigassaraat avatangiisinut mingutsitsinnginnerusunut nuukkusunnerlutik, Kalistat Lund erseqqissaavoq.

Kalistat Lundillu eqqissisaanera aammalu akuutitsinissamik neriorsuinera Naleqqap eqqissineranik kinguneqarpoq, tassami tiimit arlaallit akerlilersuigaluariarluni taasinermi akuerseqataaneranik inerneqarpoq.

NDC Inatsisartut qanimut suleqatigalugit suliarineqassaaq

Nunat Parisimi isumaqatigiissummi peqataasut tamarlik pisussaaffeqarput nunap mingutsitsinikinnerulernissaanut pilersaarusiussallutik, taanna NDC-mik pineqartarpoq (Nationally Determined Contributions). Tamanna isumaqarpoq nunat peqataasut pisussaaffeqartut silap kissatsikkiartorneranut unikaallatsitsiniarnermi qanoq iliuuseqarnissaminnik pilersaarusiortussaatitaapput aammalu pilersaarutit malillugit ingerlatsisoqarneranik nakkutilliisussaatitaapput.

Taamaakkaluartoq nunat peqataasut pinngitsaalineqarsinnaanngillat piffissap aalajangersimasup iluani aalajangersimasumik anguniagaqassasut naammassinnillutillu, taamaallaat piumasaqaataavoq anguniakkat taakku ukiut taallimakkaarlugit nutarterneqarnerini siuliani anguniakkaniit suli sukumiinerusumik anguniagaqartoqartassasoq.

Oqallinnerli sivisooq qaangiummat Inatsisartullu inaarutaasumik aalajangereermata, Nunarput maanna piareersartussanngorpoq Naalagaaffiit Peqatigiiffiannut nalunaaruteqarnissaminut nunarput peqataanissaminut piareertoq.

Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisoq Kalistat Lund, neriorsuuteqarpoq susassaqartut soqutigisaqartullu tamarmik suliamik ingerlatsinermi akuutinneqarumaartut, tassa nunatta imminut anguniagassinnissaanut.