Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Annaassiniartartoqatigiit aallartipput
Februaarip 28-ani qulimiguulik Narsarsuarmit Qaqortumut ingerlatilluni Narsamit kujammut kangimut 13 kilometerisut ungasitsigisumi ajutoornermi mittariaqarsimavoq. Timmisartumik ajutoortoqartillugu qanoq sulisoqartarnera pillugu uani atuaruk.
Naviairip Nuummi Flight Information Centeriani sapaatip-akunnerata siuliani pingasunngornermi qulimiguulimmit Narsarsuup aamma Narsap akornanni ajunaalernermi kalerrisaarneqarami, annaassiniarnermik suliaqartorpassuit aallartipput. Tassami annaassiniarneq akunnerni tulliuttuni inuppassuarnit peqataaffigineqartoq aallartippoq.
- Timmisartut tamarmik ajunaalernermi kalerrisaarummik atortulerneqarsimapput, taanna nammineerluni kalerrisaarisarpoq, sumiiffillu pillugu paasissutissanik nassiussisarluni. Sumiinnermik nalunaarut qaammataasamit pissarsiarineqartarpoq, nammineerlunilu Issittumi Sakkutooqarfimmut, Kalaallit Nunaanni Politiinut aamma Naviairimut nassiunneqartarluni. Tamanna nammineerluni pisarpoq, attaveqaqatigiinnermut siunnersorti Jan Eliassen Naviairimeersoq oqaluttuarpoq.
- Kalerrisaarut nalunaaqutaq 14.11 pissarsiaraarput. Tamanna sioqqutilaarlugu qulimiguulimmut Narsarsuarmit Qaqortumut angalasumut attaveeruppugut, Jan Eliassen oqarpoq, taanna Naviairimi ajutoortoqarnerata nalaani pigaartuuvoq.
Ajunaalernermi kalerrisaarut Issittumi Sakkutooqarfimmut aamma Kalaallit Nunaanni Politiinut ataatsikkut kalerrisaarutigineqarpoq, taakku Kalaallit Nunaanni annaassiniarnernik annerusunik suliaqartarput. Naviair silaannarmi pisunut akisussaasuuvoq, politiillu nunami sinerissallu qanittuani pisunut isumaginnittuusarluni – Issittumilu Sakkutooqarfik imaani pisunut aamma ilaatigut qulimiguulimmik ikiuisarpoq.
Akisussaaffik nikittarpoq
Timmisartoq ajutooraangat Naviair SAR-imik (ujaasinermik annaassiniarnermillu) ataqatigiissaarisutut annaassiniarnermut akisussaasarpoq. Akisussaaffik taanna pisup ingerlanerani naapertuuttutut missiliorneqarpat nikissinnaasarpoq, Jan Eliassen nassuiaavoq.
Ajunaalernermik kalerrisaaruteqartoqarmat Kalaallit Nunaanni Politiini Nuummi ulappusertoqarpoq.
- Ingerlaannaq Issittumi Sakkutooqarfik attaveqarfigivarput, taakkuali Naviair attaveqarfigilereerpaat – Naviairip Issittumi Sakkutooqarfik qinnuigisimavaa annaassiniarnermi qulimiguulimmik ikioqqulluni. Taamaalilluni Air Greenlandip qulimiguuliutaa Narsap kujataani kangiani 13 kilometerisut ungasitsigisumiittumut Skovfjordenimiittumut timminissamut piareerpoq, Kalaallit Nunaanni Politiini pigaartuisa pisortaat Preben Kleist, Kalaallit Nunaanni Politiineersoq oqaluttuarpoq.
- Issittumi Sakkutooqarfiup Naviairillu aperimmatigut angallammik sumiiffimmi atorneqarsinnaasumik peqarnersoq – aamma peqqinnissaqarfimmi sulisunik angallassinissamut periarfissaanersoq aperaatigut. Taamaattumik Narsami politeeqarfik kalerripparput, taakkualu umiatsiamik attartortitsisarfimmit angallammik inniminniipput. Angallat sumiiffimmut aallartinneqarpoq. Politiit saniatigut Narsami upalungaarsimasunit angutit marluk aamma Peqqinnissaqarfimmit nakorsaq peqqissaasorlu ilaapput.
Timmisartortartoq aallarunneqartoq
- Apuutivinnginnitsinni qulimiguullip annaassiniartartup qulimiguulik ajutoorsimasoq nassaarereerpaa, timmisartortartorlu aallarutilerlugu – angut qallunaaq 40-nik ukiulik. Sinerissap qanoq innera apeqqutaalluni nunamut pinissaq ajoraluartumik ajornarpoq, timmisartortartoq taamaattumik Qaqortumi napparsimmavimmut qulimiguulimmik angallanneqarpoq, kisianni uagut suliap ingerlanerani ajutoorfiusumiiginnarpugut.
- Siullermik pisoq uppernarsarniarlugu. Politiit isaannit ajutoorfiusoq aamma pinerluffiusuusarpoq – taamaattumillu taanna misissuiffigissallugu akisussaaffigaarput.
- Tamatuma peqatigisaanik Qaqortumi politiit aggersarpavut, taakku napparsimmaviliartitsipput, nakorsat akuersiniariarpata timmisartortartoq piaarnerpaamik killisiorneqassammat. Ajutoortoqartillugu tamanna periuseq nalinginnaasuuvoq – pinerluffiusumillu misissuinermut ilaavoq.
- Timmisartortartoq qiullunilu qasuissorpoq, kisianni ajunngilaq, Preben Kleist ilisimatitsivoq.
Qulimiguullip aaneqarnera
Politiit Skovfjorden ajutoorfiusoq iperarmassuk – qulimiguulimmik piginnittup Sermeq Helicoptersip Qaqortumeersup, qulimiguulik assartulerpaa, taannalu Narsami talittarfiliaanneqarpoq.
- Qulimiguulik ulinnerani imaanut saavissimavoq, sikumit aamma anorimit ajoquserneqarsimalluni, Pilu Nielsen, Sermeq Helicopterimeersoq ilisimatitsivoq.
Qulimiguulik Narsamut apuunneqarmat, politiit upalungaarsimasullu suliaqaqqipput.
- Qulimiguulimmit orsussaq kuuppoq, upalungaarsimasullu taanna katersorpaat. Tamatuma peqatigisaanik sumiiffik assersorparput, ajoqusernerilu uppernarsarniarlugit assiliilluta, Preben Kleist oqaluttuarpoq.
Ajutoortoqartillugu misissuisartut aggertut
Qulimiguulik ajutoortoq maanna Royal Arctic Linep Narsami quersuaaniippoq, ajutoortoqartillugu misissuisartunit misissorneqartinnagu qanillineqaqqusaanani.
- Sisamanngorpat imaluunniit tallimanngorpat Narsamut tikinnissara naatsorsuutigaara – taava qulimiguulik misissorneqassaaq, Danmarkimit ajutoortoqarsimatillugu misissuisartoq, Carsten Hansen, tassani silaannakkut angallannermi ajutoornerit ilungersunartut tamarmik misissorneqartarput.
- Kina pisuunersoq inississallugu suliassarinngilarput, kisianni ajutoornermut pissutaasoq paasiniartussaavarput, siunissami assingusumik ajutoortoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu.
- Suliaq silaannakkut angallannerup nalunaaruteqartarnermik immikkut kulturianut ilaavoq, tamanna silaannakkut angallannermik isumannaatsorujussuanngortitsisarpoq.
- Suliaq peqqissaarussaavoq, piffissamillu atuinarluni. Timmisartoq ajutoorsimasoq misissoqqissaartarparput, ilaatigut misileraalluta, timmisartortartumik ilisimannittunillu apersuilluta aamma allarpassuit. Piffissaq sivisooq atorneqartarpoq, taamaammat nalunaarusiaq nalinginnaasumik ukioq ataaseq qaangiukkaangat piareertarpoq.
- Kisianni arlaannik navianartumik nassaassagutta, ingerlaannaq nalunaarutigissavavut. Tamanna qanittukkut Amerikamiut suleqatitta (FAA) timmisartut 171-it Boeing 737 Maxit piaartumik misissorneqarnissaat piumasaraat, timmisartut taamaattut ilaat Alaska Airlinesimeersoq igalaajarmat.
- Taamatut pisoqartillugu sukkasuumik qisuariartussaavugut, tassami suliarput ajutoornerit pisullu tamaasa pinaveersaartinnissaannut tunngammat. Isumannaallisaaneq pingaarnertut anguniagaraarput. Taamaattumik nassuiatissanut periarfissat tamaasa ammatillugit suliuaannarpugut – oqareernittullu kiap pisuuneranik inissiinissaq suliassarinngilarput.
Qulimiguulik attorneqaqqusaanngitsoq
Ajutoortoqartillugu misissuisartut pingasunngornermi ajutuulernermi minnerup kinguninngua Naviairimit nalunaarfigineqarpoq. Sisamanngornermi ullaakkut Carsten Pedersenip nalunaarut una Sermeq Helicoptersimut nassiuppaa:
”Qulimiguulik maanna Narsami Royal Arctic Linep illorsuanut inissinniarneqarpoq. Tassani Ajutoortoqartillugu misissuisartut teknikikkut misissuinerput naammassinissaata tungaanut tigummissavaa. Pilersaarutigaara sapaatip akunnerata tulliani sisamanngornermi tallimanngornermiluunniit nammineq qulimiguullip eqqaaniissinnaanissara. Uagut/uanga attaveqarfigitinnanga qulimiguulimmiittoqassanngilaq, suliaqartoqassanngilaq imaluunniit assiliisoqassanngilaq.”
Naviairip Nuummi timmisartunut paasissutissiisarfiata Kalaallit Nunaata silaannaa pukkinnerusoq nakkutigaa – taannalu timmisartunik aqutsisoqarfissamut, nunap silaannaani qutsinnerusumi nakkutilliisussamut paarlaanneqassanngilaq – taanna Kommune Kujalliup Qaqortumut inissinneqarnissaa piumasaraa. Naviair Nuummi Issittumi Sakkutooqarfik illoqatigaa.
- Issittumi Sakkutooqarfiup illoqatiginera iluaqutaasorujussuuvoq. Suleqatigiinneq oqinnerulersillugulu ajornaquteqartinngilaa – annaassiniarnermillu suliaqarnermi suleqatigiinneq pingaaruteqarluinnarpoq, Jan Eliassen oqarpoq.
