Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Innaallagiaq Nuummi inunnut 60.000-inut naammattoq

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfimmi alliliineq Kalaallit Nunaanni sanaartukkani suliat annerpaartarilissavaat. Qaqqakkut 16 kilometerinik takissusilimmik sullorsualiortoqassaaq. Qasigiannguani erngup nukinganik nukissiorfissaq ilanngullugu 4,6 milliarder koruuninik akeqassaaq. Innaallagissamut mingutsitsinngitsumut siunissaq pitsaalluinnartoq.

Innaallagiaq annertoorujussuarmi pisariaqartinneqarpoq – aamma siunissami. Nuuk erngup nukinganik nukissiorfiup allilerneqarneratigut siunissamut sivikinnerpaamik 2050-ip tungaanut qularnaarunneqassaaq.

Nukissiorfiit

Marianne Krogh Andersen

Published 26 August 2023 - 07:15

Annonse

Nuummi mittarfissaq piareerpat, illoqarfiit pingaarnersaanni sanaartornikkut suliniuterujussuaq suli alla aallartissinnaanngussaaq.

Tamatumani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfiup allilerneqarnissaa pineqarpoq, taannalu marloriaatinngortinneqassaaq innaallagissamillu tunisassiorneq pingasoriaatinngortinneqassalluni. Taamaalilluni nukissiorfiup illoqarfiit pingaarnersaanni inuit 40.000-60.000-it missaanniittut nukimmik minguitsumik pilersorsinnaalissagaluarpai.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq:

Allaaserisaq una aviisimit AG-mit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Niels Ole Qvistimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat II Nuummut nukissamik siunissamut qulakkeerinnilluinnassaaq. Pisortaq Hans Ulrik Skifte, NunaGreen, naapertorlugu, nukissiorfiup atuineq 2050-ip tungaanut naammassisinnaassavaa. Sivikinnerpaamik!

- Tunngaviatigut nukissiorfiup nutaap atuisut 60.000-it pilersorsinnaassavai. Nuummi nukimmik atuineq ukiuni qulikkuutaarpassuarni siunissamut isumannaarneqassaaq. Sivikinnerpaamik 2050-ip tungaanut.

- Nuummi namminermi innaallagissamik atuinerup saniatigut siunissami suliffissuaqarnermut nukimmik annertuumut atuisumut aamma inissaqartitsisoqassaaq. Tamakkua tassaasinnaapput datacenterit. Tamatumunnga tamaani internetti naammattumik pitsaassuseqarnersoq ilisimanngilara. Kisianni suliffissuarpassuaqarpoq innaallagissamik atuiffiusorujussuarnik.

- Aamma biilinut innaallagiartortunut amerlanerujussuarnut illoqarfimmilu inissiat tamarmik kiassaammut uuliatortumut taarsiullugu innaallagissamik kiassarsinnaanerannut naammassisaqartoqarsinnaassaaq, Hans Ulrik Skifte oqarpoq.

- Utoqqarmiut Kangerluarsunnguannik nukissiorfik ullumikkut 45 megawatt-timinik tunisassiorsinnaassuseqarpoq ukiumullu innaallagissamik 255 gigawatt-timinik tunisassiorsinnaassuseqarluni. Ullumikkut Nuummi innaallagissamik atuinerup naammassisaqarsinnaassuseq unammillerpaa.

- Nukissiorfik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat II-mut allilerneqarpat, erngup nukinganik nukissiorfik 100 megawattinik innaallagissiorsinnaassuseqalissaaq ukiumut innaallagissamik 660 gigawatt-timinik tunisassiorsinnaassuseqalissalluni.

- Siunissami ungasinnerusumi illoqarfimmi innaallagissamik kiassarnermillu atuinerup tamarmiusup 300-340 gigawatt-tiiminik annertussuseqartoq tikillugu Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfimmit pissarsiarineqarsinnaalissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tamatuma kinguneranik Nuummi atuinerup marloriaataa siunissami inissaqartinneqalissaaq, Hans Ulrik Skifte oqarpoq.

Akia: 4,6 milliardit

NunaGreen aamma Nukissiorfiit siunnersuisartut suliffeqarfiinik arlalinnik suleqateqarlutik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfiup allilerneqarnissaannik isumaginnittuupput.

Sanaartornikkut suliniut Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani annerpaanut ilaalissaaq. Tamanna Aasiaat Qasiannguillu eqqaanni erngup nukinganik nukissiorfissatut pilersaarutigineqartumut attuumassuteqarpoq.

4,6 milliarder koruuninik akeqarnissaa missingerneqarpoq illoqarfinni taakkunani innaallagialersuineq ilanngullugu. Kisitsilli taanna nalorninarpoq, suliniut suli suliariumannittussarsiuunneqarsimanngimmat.

Maannamuugallartorli NunaGreenip Nukissiorfiillu Nuummiit 50 kilometeringajannik kujasissusilimmiittumit nukissiorfissarujussuaq sammivaat.

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni suliniut ukiup matuma ingerlanerani suliariumannittussarsiuunneqalissaaq. Maannakkorpiaq NunaGreen neqeroortitsinissamut atortussanik inaarsaalluni suliaqarpoq.

Sanasut suliffeqarfii immikkut toqqakkat arlaqanngitsut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat II-mut neqeroorusiortussatut toqqarneqassapput. Sanaartugassamik suliniuteqarujussuarmik suliaqartussatut toqqarneqartussaq aappaagu aasakkut toqqarneqassaaq.

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat II-p sanaartorlugu suliarineqarnera tamatuma kingorna aallartissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Erngup nukinganik nukissiorfik nutaaq 2028-mi 2029-miluunniit naammassissaaq.

Naasoq qaqutigoortoq

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfimmik alliliinerup avatangiisinut sunniutissai, VVM-imik nassuiaat, tusarniaassutigineqarput. Nuummi suliniut pillugu sapaatip-akunnerani kingullermi innuttaasunik ataatsimiititsisoqarpoq. NunaGreenimit, Nukissiorfinnit aamma siunnersuisartut suliffeqarfiinit, NIRAS-imit, Inuplanimit aamma Afry-mit sinniissut, suliniut pillugu katersortarfimmi paasissutissiipput.

Sanaartugassaq annertoorujussuugaluartoq avatangiisit annerusumik ajoquserneqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq.

”Avatangiisit annertuumik sunniivigineqarnavianngillat”, NIRA VVM-imik nalunaarusiami inerniliivoq.

Taamaattorli naasoq qaqutigoortoq, Kalaallit Nunaanniinnaq naasartoq qaqutigoorluinnartuusorlu, mianerineqartariaqarpoq. Ivikkat ilaat, ujaqqanik qaartitikkanik qaleriissarsualiorfissatut pilersaarutigineqartup nalaani naasartoq, tassaavoq Polunis rørhvene.

Kisianni qaartitikkanut ilioraaviup illikaallatsinneratigut naasut annaanneqarsinnaasut, NIRAS isumaqarpoq.

Sumiiffimmi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfiup eqqaaniittumi tuttorpassuaqarpoq 24.000-it missaannik amerlassuseqartunik.

”Sumiiffilli tuttunniarfigissallugu piukkunnarnerpaajunngilaq,” NIRAS naliliivoq.

Sulluliaq 16 km-inik takissusilik

Tatsimi 25 kilometerinik takissusilimmi erngup nukinganik nukissiorfimmik pilersuisumi imaq appariartorpoq. Nuuk erngup nukinganik nukissiorfiup ukiut 30-t matuma siorna sananeqarneraniilli nukimmik annerusumik pisariaqartitsilersimavoq. Tamanna Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat II-mut, siunissamut nukimmik qulakkeerisussamut, tunuliaqutaavoq.

Sanaartornikkut suliassaq annertoorujussuussaaq. Ullumikkut taseq Kangerluarsunnguup Tasersua, nukissiorfimmut imermik pilersuisoq, tatsimut qutsinnerusumiittumut atassuserneqassaaq. Taseq taanna sermersuarmit imermik toqqaannartumik pilersorneqarpoq.

Tatsit taakkua atassuserniarlugit sulluliortoqassaaq 16 kilometerinik takissusilimmik 5 meterinillu atitussusilimmik.

- Nunarsuarmi rekordiliipajaarnerussaaq, Hans Ulrik Skifte oqarpoq.

- Kingullermik misissuigama, nunarsuarmi sulluliat takinersaat Norgemiippoq 23 kilometerinillu takissuseqarluni. Sulluliamut taama takitigisumut qaartiterineq suliassarujussuussaaq, taanna oqaluttuarpoq.

Sulluliap saniatigut aqqusinniortoqassaaq 60 kilometerinik takissusilimmik, maskiinarsuit sanaartornermi atorneqartussat aqqutissaqarniassamata.

Naassaanngitsumik kuuttut

Sanaartornikkut suliniutissaq nutaaq Nuummi katersortarfimmi saqqummiunneqarmat, paaserusunneqarpoq Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat II siunissami innaallagissap akikinnerulerneranik kinguneqassanersoq.

Nukissiorfinnit akissutigineqarpoq, kalaallit innaallagissamik atuisut ullumikkut nunarsuarmi nukissamut akit appasinnerpaat ilaannik akeqartitsivigineqartut. Innaallagiaq siunissami immaqa akikinnerulissaaq, kisianni nukissiorfiup naammassinerata kinguninnguatigut taama pisoqarnavianngilaq. Qanorluunniit pisoqaraluarpat Naalakkersuisut akinik aalajangersaasartuupput.

Nukissiuuteqarnermi siunissaq isumalluarnarpoq. Kalaallit Nunaat erngup nukinganut atatillugu annertoorsuarnik periarfissaqarpoq.

Imeq sermersuarmit kuuttuartoq tasersuarpassuillu pingaartumik Maniitsup Kangerlussuullu eqqaaniittut naassaanngitsumik maskiinapajaajupput. Inuit millionerpassuit pilersornissaannut nukimmik pilersuinissamut periarfissaqarpoq. Aamma suliffissuit nukimmik atuisorujussuit.

- Kalaallit Nunaat tamakkerlugu periarfissat 1500 Megawattinik annertussuseqartutut nalilerneqarsimapput. Taakkua Utoqqarmiut Kangerluarsunnguata II-p tunisassiarisinnaasaata 15-eriaataattut annertutigipput, Hans Ulrik Skifte oqarpoq.