Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Inuit innarluutillit Nunatsinneersut Danmarkimi sumiginnarneqartut

Immikkut isumagineqarlutik 1933-mit 1980-imut inissinneqarnikuusimasut naalagaaffiup suliffeqarfiutaanni sumiginnaanerpassuit pinerliinerpassuillu kisissaanngitsut pillugit ataasinngormat utoqqatserfigineqarput. Immikkut isumaginninnerni tappiitsut, isigiarsuttut, tusilartut, tutsarluttut, noqartoortarlutik oqqarluttut aamma inuit piginnaanikillisimasut ineriartornermikkullu kingusissut paarineqartarsimapput.

Oqaluttuarisaanermi qulaajaaneq 2020-mi isumaginninnermut nunamilu namminermi ministeriaqarfimmit inniminnigaasimasoq tunngavigalugu utoqqatsertoqarpoq, tamannalu Svendborgemi Forsorgsmuseet-imit siuttuuffigineqarpoq. Naak nunatsinnit aamma Savalimmiunit naalagaaffiup suliffeqarfiutaanut inissinneqarsimasut imaluunniit napparsimmavissuarmiittut qulaajaanermut ilaatinneqanngikkaluartut naalagaaffimmit utoqqatsernermut ilaatinneqarput, utoqqatsertuuvorlu isumaginninnermut ineqarnermullu ministeri Pernille Rosenkrantz-Theil.

– Ilassi ilaquttatik annaaginnanngilaat aamma nunarsi, oqaatsisi sorlasilu annaavaat. Savalimmiormiut kalaallillu nunamut takornartamut paasinngisaannik kulturilimmut oqaasilimmullu inissinneqarsimapput. Asasissinnit aamma nalungisassinnit tamanit ungasissorujussuarmut. […]

– Asasakka tamassi. Ilissi ullumikkut maaniittusi maaniikkunnaarsimasullu. Siusinnerusukkut inissinneqarsimasut, qanigisat. Tamassi imaluunniit asasasi naalagaaffimmit paarineqarnerminnit sumiginnarneqarsimapput. Danmarkimik upperisatsinnit ingasannerujussuarmik pineqarsimavusi. Qanoq pineqarsimanisi puigunngisaannassavakka. Danmarkip naalagaaffia sinnerlugu. Danmarkimi naalakkersuisut sinnerlugit; utoqqatserpugut.

Aalaakkiisarnerit pilattaasarnerillu

Sutigut tamatigut quppernernik 450-inik quppernilik “Meeqqat, inuusuttut inersimasullu 1933-1980-imi immikkut paarineqarlutik inissinneqarsimasut pillugit oqaluttuarisaanikkut qulaajaaneq” atuarlugu amiilaarnarpoq, tamatumani nakuusernerit, sumiginnaanerit pinerliinerillu inissinneqarsimasut ulluinnarsiutaasa ilagisimavaat.

Naak kalaallit Savalimmiormiullu qulaajaanermi taaneqanngikkaluartut taava naalagaaffiup suliffeqarfiutaa Andersvænge taaneqartarpoq, tassanilu inuit innarluutillit Kalaallit Nunaanneersut qulaajaanermi amerlasoorpassuariarlugit taaneqartarput.

Assersuutigalugu inissinneqarsimasut akuttunngitsumik isikkamikkut assamikkullu aalajangerlugit pituttorneqartarsimapput imaluunniit inuaat atsipaakkut nuisinnaajunnaarsillugit kiaserlugit siniffimmiitinneqartarsimapput. Inissinneqarsimasut allat pilattaanerpassuit kissaatigineqartutut kinguneqanngitsut oqaluttuaraat. ”Allaanngilaq nammineq timerput piginngikkipput. Taarsiullugu timerput aktianik piginneqatigiiffinngortinneqarsimavoq inunnit tamakkuninnga suliaqartartunit assigiinngitsunillu anguniagaqartunit piginneqataaffigineqartoq, siusinnerusukkut inissinneqarsimasoq oqaluttuarpoq. 1947-mi silanngajaartunut inissiisarfiit, tassunga ilanngullugu Andersvænge, meeqqat inersimasullu “lobotomimik” pilattarneqartussanngorlugit inassutigineqartarput – taanna aamma “Qaratsap saamia´tungaanik talerpiullu tungaanik pilattarlugu immikkoortitsinermik” ,Lobotomi, taasarpaat. Qulaajaanermi assersuutigalugu imatut allassimasoqarpoq ”nukappiaraq aqqaneq-marlunnik ukiulik Andersvængemeersoq, napparsimasut allattaaviat naapertorlugu “eqqissisimanngitsoq kinguaassiutiminillu piumassuseqartoq. Lobotomeertissimasoq”, aamma 1949-mi niviarsiaraq 13-inik ukiulik “nilliasarnini” aamma “alittuisarnini” pissutigalugit lobotomeerterisuttoq. Lobotomi Danmarkimi 1983 tikillugu napparsimasunut 4.500-ngajannut pilattaatigineqartarsimavoq. Andersvænge-iinnarmi 48-t pilanneqarsimapput. Ukiukinnerpaaq arfinilinnik ukioqarpoq.

Kalaallit Nunaani inunnik innarluutilinnik ujaasinerit

Henning Jahn Slagelsemi Dansk Forsorgshistorisk Museumimik aqutsisuuvoq aamma siusinnerusukkut Andersvængemi kalaallinik suliaqartarsimavoq. Taanna oqaluttuarpoq 1953-imit 1980-mut inuit innarluutillit Kalaallit Nunaanneersut 90-100-llu akornanni amerlassusillit Andersvængemiittuaannarsimasut.

– 1953-imi Kalaallit Nunaat Danmarkimi amt-inngormat Andersvænge Kalaallit Nunaanneersunut isumassuiffiussasoq aalajangerneqarpoq, tamatumani inuit innarluutillit Kalaallit Nunaanneersut danskinik inuk innarluutilik neqeroorfigineqartassasoq aalajangerneqarpoq. Aamma imatut aaqqissimavaat, inuk innarluutilik Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuutinneqarpat Danmarkip akiliisussaatitaaneq tigussagaa. Taamaalillutik nakorsat Statens Åndssvageforsorgimeersut piviusumik piffissami tamatumani Kalaallit Nunaanni inunnik innarluutilinnik tamakkiillutik tigooqqaasimapput. Inunnullu tamakkununnga nallinnartunut tamanna ajunaarnersuuvoq, tassami nunamut oqaasii paasisinnaanngisaminnut, nerisassanut nalusaminnut aamma kulturimut allarluinnarmut pisinneqaramik.

– Meeqqat Danmarkimi immikkut illuinnartumik katsorsartikkiartorniartut angajoqqaat salluliuunneqarput, taamaanngilluaasarpormi, soorlu qulaajaanermi aamma atuarneqarsinnaasoq. Angajoqqaat ukioq allortarlugu meeqqaminnut tikeraarsinnaatuakasikkamik pissutsit meeqqat inuuffigisaat takugamikkit annilaarujussuarput, meeqqammi immikkoortortani ineeqqani 75-ikkuutaarlutik najugaqarput. Ilarpassui tassaniinnerminni aamma piginnaasaat annikinnerulertarput, Henning Jahn, oqaluttuarpoq.

Angunissaa suli ungaseqaaq

Aatsaanuna 1979-imi Namminersornerulluni Oqartussaanerup eqqunneqarnerani kalaallit innarluutillit Danmarkimi atugaat pitsanngorsarneqartut.

– Assersuutigalugu klub Aka pilersinneqarpoq, taanna kalaallinut innarluutilinnut kulturikkut aaqqissuussineruvoq. Tamatuma saniatigut inuit innarluutillit angalaqatilerlugit nunaminnut Kalaallit Nunaannut tikeraarnissamik neqeroorfigineqartalerput, ilaqutaasa Danmarkiliartarnissaannut taarsiullugu. Tamanna nammineq misilittagaralugu nalunngilara siuariarnerujussuusoq.

Henning Jahn naapertorlugu inissinneqarsimasut Kalaallit Nunaanneersut qulaajaanermi oqaluttuarineqartut assinganik pinerlineqartarsimapput. Tamatumali saniatigut aamma oqaatsit kulturillu allanngornerannit eqqugaapput.

– Taamaattumik marloriaammik eqqorneqarsimasutut oqartoqarsinnaavoq, Henning Jahn, oqarpoq.

1980-imi Danmarkimi Statens Særforsorg naalagaaffimmit amt-inut tunniunneqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaat amt-itut inissisimalerpoq namminerlu inunnik innarluutilinnik akisussaaffigineqarnerat tigullugu. Ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni paaqqinniffinnik sanaartortoqarpoq. Taamaalillutik amerlanerit Kalaallit Nunaanniiginnartalerput.

Kisiannili kalaallinut innarluutilinnut isumaginninnikkut naleqquttunik neqerooruteqartarnerit pillugit isumaqatigiissut atuutiinnartinneqarsimavoq. Tusakkat malillugit maannakkut kalaallit innarluutillit 60-it missaanniittut Danmarkimiipput.

Naak oqaluttuat ilaat paaqqinniffimmeersut amiilaarnarsinnaasartut qanganisaagaluartut taava suliassaqarfimmi suli unamminartoqarpoq, Pernille Rosenkrantz-Theil, nassuerpoq:

Taamanikkut pisimasut ajorput. Soorunami ullutsinni isigalugit, kisianni aamma taamanisuunngitsoq. Tamakku Danmarkimit upperisatsinnit ungasissorujussuarmeersuupput. Apeqquterujussuarlu tullinnguuppoq: Ullumikkut nuannaartorisat angorusutavut angusimavavut? Naamik, uanga oqarumavunga naamik. Isumaginninnermi innarluutilinnilu suliassaqarfinni inuiaqatigiit atugarissaartut misigeqqinnissaannut suli ungasissorujussuuvoq.