Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Inuit takorluuinikkaat eqqumiikkajaallu nalinginnaasut
Tunup avannaani 1930-ikkunni ”aningaasarsiorumanerujussuarmik” pilersoqarpoq. Terianniap amia ataaseq qaammammut aningaasarsiat amerlaqataannik pissarsissutaasinnaavoq. Siriusikkunni angalaqataasarsimasup piniariat piniariartarfinniittarsimasut oqaloqatiginerinut ukiut 30-t atorsimavai.
Piniariaq Gerhard Antonsen Tunup avannaani illuaqqami avinngarussimasumiittumi ukiuni arfineq-marlunni najugaqareerluni piumasaarsorusuummersimavoq.
Oslomut aningaasaateqangaatsiarluni angerlarami piumaqaluni illoqarfissiortalerpoq. Imerniartarfiit naarisartarpai, immiartorfimmut champagnetortarluni isiginnaartitsisartorlu akiugassaanngitsoq nuannisaqatigisarlugu. Ullut ilaanni assuutinik qarlittariinnik arfineq-marlunnik, qaatiguunik arfineq-marlunnik, natsamik bowlerhattimik ajaappissamillu sølvimik pinnersaasikkamik pisivoq.
Qaammatit pingasut ingerlanerinnaanni suutaaruppoq.
Taama ingerlasoqarsinnaasarpoq.
Gerhard Antonsen inuilaami ungasissorsuarmiittumi illuaqqami 4-5 kvadratmeterinik angissusilimmi kisimiilluinnarluni inuusimavoq. Ukiukkut kaperlaleruttornerani pullatinik terianniarniartarpoq ilaatigooriarlunilu nannuttarluni. Aasakkut puisinik, aavernik, umimmannik, ukallinik, timmissanik, nannunik pisarisinnaasaminillu allanik piniartarpoq.
Antonsen motoorinik nuannarisaqanngilluinnarsimavoq.
Ullut ilaanni motoori aallarsinnaanngitsoq ima kamaammiutsigaa umiatsiamit igillugu. Imaanut nillertumut. Iputit tiguai, taamanimiillu piniarfimmi annertuumi angalassagaangami ipuinnartalersimalluni.
Antonsenip illuarapalaannguani illup qalianut qalissianik sallilikkanik qapiarneqanngitsunik sanaajusumi, ukiut amerlanersaanni kisimiilluinnarluni najugaqarfigisaani, siniffimmut, kissarsuummut, nerriviusamullu inissaqaqqalaaginnarpoq aallaasimut, imassanut inissaqaqqalaaginnarpoq ukiorpannilu uumaniarnissamut peqqumaatinut naammattunut.
Piniariat Antonsenitut ittut sapaatip-akunnerpassuini immaqalu allaat qaammaterpassuarni inummik takusaqarnani inuusinnaasarput. Immaqa piniariat allat Tunup avannaarsuani peqqarniitsumi avinngarussimaqalutik inuusut ilaannik naapitaqarsinnaasarpoq. Ilaat taassumatut kisimiillutik najugaqartarput imaluunniit angutit marluk pingasulluunniit najugaqatigiittarlutik.
Kissarsuut aamarsuarnik qisuttortagaq kissartoq
Nuna ukiumut qaammaterpassuarni taartuinnaasarpoq. Anorersuit kiisalu -40-50-inik issersuaq. Sumiiffiit amerlanersaanni naasoqarpianngilaq. Qilammulli portuvoq, pinngortitaq kusanaqaluni, killeqanngitsumik kiffaanngissuseqarfiulluni. Akornusersuisumik pisortaqarani avoqqaarleqqajaasumilluunniit nuliaqarani (taamaakkaluartoq piniartut ilaasa nuliaat ataasiakkaat aallaqataasarsimapput, namminnerlu piniartunngortarlutik). Nuna annertunertigut inoqanngitsoq – Tunup avannaarsua taamaappoq.
Amerlanerpaallu tupaallaatigissagunarpaat, nunarsuarmi sumiiffiit inuilaajunerpaartaasa ilaanni 370-it missaannik illuaraqarnera. Inigisat pisariitsut, piniariat 1900-kkut aallartinnerannit 1960-ip missaata tungaanut, oqartoqarsinnaavoq, pisariitsumik inuuffigisaat. Sumiiffiit ilaat ilisimatusartunit ilisimasassarsiortunillu atorneqartarsimapput sulilu atorneqartarlutik. Inuit ilisimaneqarluartut soorlu Lauge Koch Issittumullu ilisimasassarsiortartut nassaarniarlutillu angalasartut allat Tunup avannaarsuani annertoqisumi kissarsuummi kissalaartumi oqquiffissarsiortarsimapput.
Nuna eqqissisimatitaq, Spaniamit Frankrigimillu ataatsimut katillugit annertunerusoq.
Illoqarfik qaninnerpaaq tassaavoq Ittoqqortoormiit. Piniartut nunaqavissut ilaatigooriarlutik nunamut eqqissisimatitamut aqqussua takeqisoq atorlugu angalasarput. Inuit ukiut 4000-it matuma siornatigut ingerlaarsimasut ukiullu ingerlaneranni tamaani piniartarsimasut suli takussutissaqarput. Ullumikkkut umiarsuit takornariartaatit ataasiakkat sikut apeqqutaatillugit taavunnartarput. Tamakkualu eqqaassanngikkaanni Tunup avannaarsua annerusumik minnerusumilluunniit inoqanngilluinnarpoq, nannunit umimmannillu najugarineqarluni.
Aningaasarsiorusunneq
Ukiulli 100-t matuma siorna tamaani aningaasarsiorusuummersimaarneq pilerpoq. Terianniap amia 300 koruuninik akilersillugu tunineqarsinnaasimavoq. Taakkua taamani sanasup qaammammut aningaasarsiaata taamaaqatigai.
Taamaattumik Norgemiut qallunaallu misigisassarsiorumatuut angutaanerusut 1920-kkut aallartinnerani nunamut issittumut aallakaasalerput. Ilaat pissakilliorneq pissutigalugu, allalli susassaaleqineq pissutigiinnarlugu. Allaffiit merianngunartut nunalerinerlu nukillalaarnartoq qimallugit– kiffaanngissutsimut!
Jørn Riel oqalungusiaatimini piniariat akornanni takorluuinikkaanik, sallutuunik eqqumiikkajaanillu nalinginnaasunik oqaluttuarinnissimavoq. Aningaasarsiutigalugu piniartut tamakkua Norgemi Danmarkimiluunniit piniartitseqatigiiffinnit sulisussarsiarineqartarput. Ukiorpaalussuarni aallarsimasarput. Ilungersunartorsiorneq anigorsinnaajumallugu piniariaqarfinnik pisariitsunik illuaqqanillu mikisuararsuarnik sanasarput.
Najugaqarfiit nalunaarsorneqarsimasut 370-it akornanni amerlanerpaat annerusumik minnerusumilluunniit anorimit sakkortuumit uppisinneqarsimapput. Pinngortitamut uteqqillutik. Kisianni illuaqqat 100-t missaanniittut angalasunut qiulersunut suli oqquiffiusinnaapput.
Gummibådimik 1300 km-it
Piniariartarfitoqqat qimussimik alapernaarsuisartoqatigiinnit Siriusikkunnit aamma atorneqartarput. Peter Schmidt Mikkelsen 1977-79-imi qimussimik alapernaarsuisartoqatigiinnut ilaasutut Tunup avannaarsuarnik siullermeerluni nuannarisaqarluinnalerpoq. Ukiut qulit qaangiummata tamaani qajartorluni angalavoq. Illuaratoqqanillu atueqqippoq.
Taamanimiit piniariat inigisartagaallu soqutigisarillualerpai aaqqissuussaasumillu nalunaarsuineq aallartillugu. Suliaq tamanna ukiuni 30-ni ingerlanneqarsimalerpoq. Suliani tamakkiisumik naggaserlugu 592-inik quppernilimmik alutornartorsuarmik atuakkiorpoq kiisalu nunarujussuarmi Mestersvigimit/Antartichavnimit Danmarkshavimut/Hvalrosoddenimut piniariaqarfiit illuaqqallu tamaasa nunap assiliorlugit.
Tunup avannaarsua nunarsuarmi inoqannginnerpaanut ilaavoq. Taamaattumik Peter Schmidt Mikkelsen naammassisimasai suliarujussuupput.
Illuaqqat ilarpassui nammineq tikissimavai. Qimussimik imaluunniit aasaq mannatut gummibådimik. Ukioq manna illussanik titartaasartoq Nuummi Nunatta Katersugaasivianeersoq Inge Bisgaard angalaqatigalugu 1300 kilometerit missaannik isorartussusilik angallavigaa.
Taannami illutoqqanik iluarsaassinissamut akisussaasuuvoq. Bisgaard Siriusikkormiuusimasunit suliniuteqaqqaartunit maannamullu ukiut 29-t ingerlaneranni Tunup avannaarsuani illuaqqanik iluarsaassinermik suliaqarsimasunit ikiorneqarluarpoq. Aasaanerani sulinngiffeqarnertik aningaasarsiaqaatiginagu suliamut tassunga atortarsimavaat.
Peter Schmidt Mikkelsen iluarsaassinermik suliamut ukiorpanngortuni peqataasimavoq. Ulluinnarni Aarhus Universitetimi Arktisk Forskningscenterimut tunngasunik sulialiuvoq ilaatigut assartuinermut tunngasunik.
- Nanomeersullu allat illuaratoqqanik iluarsaassineq 1991-imi nammineq akilikkatsinnik aallartipparput misigissutsinut tunnganerusunik pissuteqarluta. Uternissamut angerlarserpugut nunalu alutornartorsuaq misigeqqikkusullugu. Taavalu soorunami aamma isumaqarluta, illuaqqat kulturikkut oqaluttuarisaanermi naleqartut. Oqaluttuarpassuarnik toqqortaqarput, 65-inik ukiulik Siriusikkormiuusimasoq oqarpoq.
Piniariatoqqat oqaluttuassartaat
- Siriusikkunni qimussimik alapernaarsueqataallunga angalasarninni illuaqqami kissarsuutip qanngaluttuinnaasup killingani issiarujoorluni nuannerluinnartarsimavoq. Tupermi innangaannarnermut taarsiullugu nikorfasinnaanerinnarput iluarusutigilluinnartarput. Timip kissatsikkiartuaarnerat illuaratoqqanilu misigissuseq misigalugit nuannerluinnartuuvoq. Inuit piniariat illuaraannik sanasarsimasut ilisimasaqarfiginerulerusuppakka. Piniariatoqarpassuillu Norgemeersut Danmarkimeersullu attaveqarfigilerpakka, taakkualu tupinnaannartunik oqaluttuassaqarput, Peter Schmidt Mikkelsen oqarpoq.
Tamanna internettip atugaalernera sioqqullugu pivoq. Taamaattumik telefonbogitoqqanik pisisarpoq piniariaasimasullu sumiissusersiniarlugit taakkuninnga qupperaasarluni.
Paasiniaanermik suliangaatsiarsuuvoq. Taamaammat Australiamit allakkanik nakkartoqarmat nuannaajallattorujussuuvoq.
Allakkat Peder Klokkerimeersuupput, Zackenbergimi piniariaasimasumit. Qallunaaq misigisassarsiorumatooq siullermik New Zealandimut nunasisimavoq, kingornalu Australiamut. Nammineq umiatsiassaminik sanasimavoq Afrikamiillu angalasimalluni.
Tunup avannaarsuanit Danmarkimut angerlareerluni eqqumiitsulianik qalipagaliortunngorsimavoq. Akileraartarnermut tunngasut Klokkerip paasilluarsimanngilai. Akiitsoqalersimavoq akileraaruserivimmullu akerliuniarluni Kertemindemi sissami ikumatitarujussualiorsimalluni, qalipakkanilu tamaasa ikuallassimallugit. Tamatuma kingorna Klokker siullermik Portugalimut nunassissimavoq tassanngaanniillu ingerlaqqissimalluni.
- Piniariat inutsialassuusimapput. Ataasiakkaat tamaasa immikkut inuunerilu pikkunartut atuakkiarineqarsinnaagaluarput. Ilarpassui Kalaallit Nunaannit uteramik angusarissaarsimapput. Norgemiu piniariaq assersuutigalugu Nordsømi uuliasioqataasimavoq, Peter Schmidt Mikkelsen oqaluttuarpoq.
- Tunup avannaarsua immikkut illuinnartuuvoq. Alutornartorsuuvoq, kusanaqaluni isorartoqalunilu. Kiffaanngissusermik misigisimaneq sakkortooq pigineqartarpoq. Qilammut portusoorsuuvoq. Kisianni kisimiinneq, allanik peqateqannginneq, sapinngittariaqarpoq.
Nannunniat kunngiat
Peter Schmidt Mikkelsenip piniariatoqqat ilaat 100-t missaanniittut naapissimavai apeqqarissaarfigisimallugillu. Piniariat katillugit 248-nik amerlassuseqarsimapput. Taakkua akornanniilluni Henry Rudi – 723-nik nannussimanini pissutigalugu ”nannunniat kunngiannik” taaneqartartoq.
- Inuit qalipaatigissaartuusimapput. Rudi Tromsømut tikikkaangat kikkut tamarmik akeqanngitsumik immiaarartortinneqartarsimapput. Mack’s Ølkælder iserfigigaanni, nerrivik issiavigisarsimasaa suli takuneqarsinnaavoq, Peter Schmidt Mikkelsen oqaluttuarpoq.
Taanna oqaluttuarpoq ataasiakkaanik aamma arnaqarsimasoq, uitik ilagalugit avannaarsuliarsimasunik. Solveig Sæterdal uini naligalugu piniartutut nammineerluni sulisimavoq. Uia, Frederik Sæterdal, aperineqarami katikkamik sumik tunissuteqarfigisimaneraa, akivoq: ”Nillataartitsiviit nunarsuarmi annersaat”.
Ukiuuneranilu taaqisumi issittarsimaqaaq. Piniariat tamarmik aniguisarsimanngillat. Ilaat sukulupoornermik toqquteqarsimapput imaluunniit sikukkut nakkarlutik ipisimallutik. Umiarsuaq kiannerusumukaassisussaq akuttunngitsumik sikukkut appakaassinnaasarsimanngilaq.
Taamaalillutillu ukiuunera suli alla taquakilliorlutik aamarsuaatikilliorlutillu anigorniaqqittariaqartarsimavaat.
Norgemiut Tunup avannaarsuani ingerlalluarnerpaasimapput. Issittoq qallunaanit sungiusimaneruaat. Tamatuma saniatigut Norgemiut piniariartarfittut pigiliussaat qallunaat piniariartarfiannit avannarpasinnerusumiittumit angallavigiuminarnerusimavoq.
Piniarianit 271-init Tunup avannaarsuani piniartuusunit pingajorarterutit marluk Norgemiuupput. Taamaattumik Norgemiut 1931-mi Eirik Raude Landimik suaarutiginninnerat eqqumiiginartuunngilaq. Tunup avannaarsuata Norgemit pigineqarnera suaarutigaat, naak Norgep nunanut allanut ministeria Ihlen siusinnerusukkut oqaasiinnakkut neriorsuisimagaluartoq, sumiiffik tamanna Kalaallit Nunaata sinneratut Danmarkip pigisarigaa.
Naluneqanngitsutut suliaq nunat tamalaat akornanni eqqartuussivissuarmi Haagimiittumi 1933-imi aalajangiiffigineqarpoq, tassanilu Danmark Tunup avannaanut oqartussaassuseqarnerpaaffimmik tunineqarluni.
Dronningip naasuutai
Danmark Tunup avannaarsuanut pisinnaatitaaffimmik tunineqarpoq minnerunngitsumik ilisimatuussutsikkut ilisimasassarsiorluni angalanerit inunnit soorlu Knud Rasmussenimit aamma Lauge Kochimit ingerlanneqarsimasut pissutigalugit.
Danmark-Ekspeditionen aamma tusaamasaavoq, Jørgen Brønlundip, Mylius-Erichsenip aamma Høeg Hagenip ajunaarfigisaat. Iver Iversen aamma Ejnar Mikkelsen ujaasiartorlutik angalagaluarput. Angutit taakkua marluk inuilaarsuarmiipput ukiuni 2 ½-ini. Umiarsuarmik qaqutigooraluaqisumik sanioqquttoqarnissaa ajornartoornerujartuinnarlutik utaqqigaluartillugu kaperlammi pingasoriarlutik ukiisariaqarsimapput. Umiarsuaat, Alabama, sikunit kiggigussaalluni kivisimavoq. Angalaqataasut sinneri umiarsuup salliligartaanik illuaraliorput. Taannalu angutit taakkua marluk annassutigaat. Illuaraq Alabama ulloq manna suli napavoq Nanokkunneersunillu iluarsaanneqarsimalluni.
Ilisimasassarsioriat illuaraat tusaamasaq alla Ella Ø-mi kusanartumiippoq. Tassani Ørneredenimi Lauge Koch ilisimatuussutsikkut ilisimasassarsiornermi qullersaqarfeqartarsimavoq.
Illumi nuannerluinnartui, mikisunik igalaaqartumi, olivenitut qorsummik qalipaatilimmik qisuttaqartumi ilusilersuisartullu issiaviliaannik issiaveqartumi pitsaassuseq tamaani nalinginnaasumit qaffasinneruvoq. Ørnereden Siriusikkut aasaanerani najugarisarpaat.
Kunngissaq Frederik Tunup avannaarsuatigut qimussimik isorartuumut angalagami anaanaminit pulaarneqarpoq. Dronning Margrethe, ulloqeqqasioqatigiinnissamut nerrivimmi pinnersaatinik amigaateqarsimasoq allarutissianik pappialanik ”naasunik qilertanik” mikisunik kusanavissunik sanasimavoq.
Pappiaranik naasuliat taakkua Ørenredenimi ulloq manna suli nerriviup qaavaniipput. Nannup illu isuanit isuanut aserortersimagaluarpaa. Ataqqinartorsuulli pappiaranik naasuliai nannup avaqqutiinnarsimavai.
Peter Schmidt Mikkelsen: Nordøstgrønland 1908-60. Fangstmandsperioden – og dens spor i dag. Xsirius Books.
Aviisi AG uani pisiariuk: