Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Itsarnitsanik paasiniaaneq
Piffissami tulliuttumi Kujataani aamma Aasivissuit-Nipisani UNESCO-p nalunaarsugaanni misissuinerit nanginneqassapput, ilisimatuunullu akuusunut sumiiffinni najugaqartunik oqaloqateqarneq taakkunani oqaluttuarisaanikkut ilisimasatta annertusinissaannut pingaartuuvoq.
Kujataani UNESCO-p nalunaarsugai Sisimiullu eqqaani Aasivissuit-Nipisat Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani, inuit kulturii assigiinngitsut ukiunilu 500-t sinnerlugit qallunaatsiaqarfiit ilisimasanik pingaarutilinnik ulikkaarput.
Kujataani 985-immiit 1450-imut qalllunaatsiaat Østerbygdenimi najugaqarsimanerannik naasorissaasuusimanerannillu takussutissaqarpoq, Aasivissuit-Nipisani ukiuni 4.500-ngajanni Inuit sineriammi piniarnerat tuttunniarnerallu aallaaviulluni sineriammiit Sermersuarmut annertutigisumi.
Tassani ullumikkut ilaqutariit piniartukkormiut ukiup taamaalinerani siuaassamittut piniariartarlutik, Kujataani savaatillit qallunaatsiaat najorsimasaanni uumasuuteqarlutik.
Siusinnerusukkut inooriaatsip nanginnera uumasullu imarmiut nunamiittullu, piniarneq, nuna, silap pissusaa ukiullu allanngorarnera pillugit ilisimasat ingerlateqqitat peqqutigalugit sumiiffinni najugaqartorpassuit sumiiffinni taakkunani marlunni qanga ullumikkullu pisimasut ilisimaaralugillu paasisinnaavaat.
Kalaallit Nunaanni sumiiffinni pingaaruteqartuni ilisimasaapput ilisimatuut Nuummi Københavnimilu katersugaasivissuarni oqaluttuarisaanerup paasiniarnerani sulinerminni iluaqutigeqisaminnik ilanngussimasaat.
Oqaloqatigiinneq pingaartoq
Aasaq manna qanganisarsiuut, inooriaatsinik ilisimasallit pinngortitalerisullu ukiuni arlalissuarni Kujataanik Aasivissuit-Nipisanillu misissuinertik nangissavaat, suliniutip ”Activating Arctic Heritage” (uani aviisimi maajip 25-ani sammineqartoq) ilaattut.
Qanganisarsiorluni assaanerit, issumik, polleninik naasunillu misissugassanik tigusinerup nunamilu paasisassarsiornerup saniatigut aamma UNESCO-p nalunaarsugaanni marlunni sumiiffinni sulisimasut oqaloqatigineqarlutillu akuutinneqassapput.
- Aallaqqaaterpiaaniilli maani ilisimatusarnikkut suliniummi anguniarparput sumiiffinni najugaqartut ingerlatitseqqiiffigalugillu akuutinnissaat, ataatsimoorluta Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani takeqisumi kulturikkut sumiiffiit marluk pingaarutillit ilisimaneqarlutillu ilisimaarineqalernissaannut. Soorunami qanganisarsiornikkut misissuinerit kingornalu misissoqqissaarneri tigussaasunik ilisimatuussutsikkut angusaqarfiussapput. Assigiinngitsutigulli sumiiffimmi najugaqartunut saqqummiukkutsigit ilisimasat ataatsimoortut pitsaanerulissapput. Sumiiffinnimi najugallit arlalitsigut najukkaminni qanga pisimasut soqutigilluartarpaat, arlallillu aamma nuannaarutigisinnaasatsinnik ilisimasaqartarput. Tamanna ilisimasanik ataatsimoortunik pissarsiffiusarpoq sumiiffimmilu najugaqartut sumiiffimmik kulturikkullu kingornussamik piginnittuulernissaannut kaammattorlugit. Taamaaliornikkut ilisimasassarsiorluni sulineq sumiiffimiittunillu paarsineq pitsaanerullunilu attartunerussaaq, Københavnimi naalagaaffiup katersugaasivissuani antropologi Anne Mette Randrup Jørgensen nassuiaavoq.
Oqaluttuarisaanermik oqaluttuaq digitaliusoq
Suliniummi AAH-mi oqaloqatigiinnermut immikkoortoqalernissamik suliniutit siulliit Nuummi Nunatta Katersugaasivia Toqqorsivialu kiisalu Sisimiuni katersugaasivik suleqatigalugit ingerlanneqarpoq Community Storymapsinik taallugu.
Tassalu qarasaasiakkortut sumiiffimmi najugaqartut inuunertik pinngortitami piniariarnermut atugartik, sumiiffiit aqqi, meeraallutik eqqaamasaat allallu ilaqutariinni utoqqarnit oqaluttuarsiatik pillugit oqaluttuat ilisimasallu.
- Sisimiuni katersugaasivimmi pisortaasartut assigiinngitsut ukiut ingerlanerini illoqarfimmiunit oqaluttuanik katersisimapput kasettenullu immiullugit. Taakku illoqarfimmi radio suleqatigalugu qarasaasiakkoortunngorpavut internetikkut aaneqarsinnaasutut ikkullugit, nammineq tusarnaarniaraanni aaneqarsinnaallutik, atuarneqarsinnaallutillu. Uagut nammineq aamma inuit oqaloqatigaavut kulturikkut kingornussamik uumassuseqartumik pilersitsiniarluta ilisimasanik annertunernik katersilluta. Naqitanik najoqqutassaqarpoq, matumanili inuit tusarnaarlutik ilisimasat paasileqqissinnaavaat. Ilaatigut aavariartarnersuit, 1960-ikkut tungaannut, maannali taamaatissimasut. Maanna utoqqaat oqaluttuartut tusaaneqarsinnaalerput sumiiffiit aqqi oqaluttuanut tunngatinneqarajuttartut tusaallugit soorlu nunami sumiissusersiuutitut atorneqarlutik, Nuummi katersugaasivissuarmi pisortaq Frederik Fuuja Larsen oqarpoq.
Suliniut Storymap katersugaasivimmi suleqat Hans Harmsen peqatigalugu suliarineqarpoq, taanna teknikkimut tunngasunik isumaginnilluni Frederik Fuuja Larsen kiisalu ilinniarnertuutut ikiorti Jens Kanuthsen paasissutissanik katersillutik.
- Qassinilluunniit ukiullit tamarmik akuutinneqartutut misigitinnissaat pingaartuuvoq, taamaattumik aamma Sisimiuni ilinniarnertuunngorniarfik suleqatigaarput tassani workshopimik ingerlatsilluta siornalu novembarimi aamma Science Weekimi peqataalluta. Inuit ilisarisimagaatigut malunnarluarpoq alapernaaqalutillu assigiinngitsunik aggiussisarlutik, Frederik Fuuja Larsen nangilluni oqarpoq.
Assini oqaluttuarisaaneq
2019-imiilli UNESCO-p nalunaarsugaanni marlunni illoqarfinni nunaqarfinnilu ilisimasanik ingerlatitseqqiinniarluni angalasoqarsimaqaaq. Kingullernik Frederik Fuuja Larsen Anne Mette Randrup Jørgensen kalaalerlu eqqumiitsuliortoq Nuka Konrad Godtfredsen peqatigalugit ukioq manna apriil-maajimi Sisimiuni Kangerlussuarmilu angalavoq nammineq kulturikkut kingornussap titartarnissaa pillugu workshopertitsilluni.
Sisimiuni GUX-imut tikeraaqqinnerminni katersugaasivimmi sulisut marluk piniarniartarneq, nuna ileqquusullu pillugi ilisimasanik nutaanik saqqummiipput, kingornalu Nuka Konrad Godtfredsen titartaanermik pikkorissaalluni. Matumani ilinniartut kalaallit oqaluttuarisaanermik titartaasartut ilaat ilisimalerpaat, titartaallutik assillu atorlugit oqaluttuarisaanerup titartarnissaanut periutsinik assigiinngitsunik ilinniarlutik.
- Oqaluttuassartarisap, illoqarfigisap allalluunniit titartarnerani inuusuttut oqaatsiniit allarluinnaq atorlugu oqaluttuarneq avatangiisitik pillugit allatut ittumik ilisimaarilerpaat. Aamma nalinginnaanerusunik saqqumiisarpugut, Facebookimi toqqaannartumik aallakaatinneqartunik soqutigineqaqisunillu. Taamaaliorneq siammasissumut anngunnissamut periarfissiivoq. Appaagu suliniut AAH taamaatinneqarnavianngilaq, sumiiffinnili ilisimasanik katersiinnassaagut toqqorsivitsinnilu toqqorlugit, Frederik Fuuja Larsen oqarpoq.
Godtfredsenip titartaanermik pikkorissaanermi saniatigut Nipisat, Aasivissuit sumiiffiillu allat misissornerini angusat nutaat assilialiarisimavai kusarnartumik qalipallugit, taamaalilluni oqaluttuarisaanikkut sumiiffiit taakku pillugit ilisimasanik katersat ingerlateqqillugit.
2019-imi kujataani aamma taamaattumik imilertakkanik qalipaasoqarpoq sumiiffiit oqaluttuarisaanermi qitiusut pillugit, maannalu aamma Sisimiut Kangerlussuullu akornanni UNESCO-qarfimmi illukut eqqaanni allagartarliussani takussaallutik. Imilertakkat aamma Aasivissuit-Nipisat pillugit saqqummersitami nutaani pilersaarutit malillugit 2023-imi Sisimiut katersugaasiviani pisussami ilaassapput.
Ammasumik assaaneq
Aasaq manna aggustimi sapaatit akunnerini pingasuni siullerni Sisimiut eqqaani Nipisani Arajutisunilu assaasoqassaaq, kujataanilu ilisimatuut Qassiarsuup Igalikullu eqqaani ilaatigut amerlassaqaat. Aniaap qinnguani qallunaatsiaat biskoppeqarfiani Gardarimi oqaluffikup eqqaani qallunaatsiaat 2.000-init amerlanerusut iliverneqarsimasut, tassanilu qanganisarsiuut antropoligillu iliveqarfimmi assaassallutik.
Sumiiffik aamma takornariaqarfissuuvoq, taamaalillutik kalaallit allamiullu takuniaajuartarlutik. Siorna assaanerani takuniaasoqarsinnaavoq, Qassiarsuup eqqaani UNESCO-mut ulloqarlui, katersugaasivik takuniaatitsisartullu suleqatigalugit oqalugiartoqarluni.
Ukioq manna aamma assaanerni takuniaatitsisoqassaaq biskoppeqarfiusimasumik ulluni: pingasunngornermi juulip 27-ani, aggustip 3-ani, aggustip 10-ani 17-ianili nal. 14-16. Arfininngornermi aggustip 6-ani annertuumik aaqqissuisoqassaaq UNESCO-p ullua, tassani qanganisarsiuut, pinngortitalerisut, kujataani takuniaatitsisoq Aka Simonsen rangerilu Else Arnaq Bjerge oqaluttuarlutik.
Siorna taamatukanneq aaqqissuineq assaanermi pisortaq Dorthe Dangvard Pedersen kiisalu antropologi Anne Mette Randrup Jørgensen naapertorlugit iluatsippoq. Inuppassuit soqutiginnillutik takkupput apeqqutissarpassuaqarlutik. Ilisimatuut nassaaminnik saqqummiipput oqaluttuarlutillu, pinngortitalerisut atortunik imaannaanngitsut dronillu takutillugit.
Najugaqartunit ilisimasat
Siorna pinngortitalerisut kujataani inunnik najugaqartunik oqaloqateqarnertik annertuumik iluaqutigaat, kingorna misissugassaminnut sumiiffinni eqqortuni tigusinissaat pingaartuummat.
- Suliatta ilaani ukiuni kingullerni 2.000-ini silap pissusaata avatangiisillu allanngortarnerisa takussutissinnissaat pineqarpoq, inuit qallunaatsiaallu inuunerminni atugaat takutinniarlugit. Ilisimasat tamakku ilarujussui tatsini kinnernit atuarneqarsinnaavoq. Tatsilli suulluunniit pineqanngimmata ilungersuutigisimavarput tatsimik avinngasurimasumik nassaarnissaq allanngornernut sunnerneqannginnerusumik. Sumiiffimmili savaatilimmit tusarparput taseq taannarpiaq ukiut tamaasa paqqertartoq taamaalilluni atorsinnaanani. Savaatilik isumasioqatigalugu tatsit nassaaraavut ilisimatuussutsikkut periarfissaqarnerusut, Københavnimi naalagaaffiup katersugaasivissuani avatangiisinut qanganisarsiornermut atortussanillu ilisimatusarnermut immikkoortortamit ilisimatooq Cathrine Jessen nassuiaavoq.
Ilisimatuunut paasissutissaq alla soqutiginartoq tassaavoq aputeqartarnerata sunniutaa:
- Savaatillit naapertorlugit aputeqaannarnerani ukiuunera narsaatinik illersuutaasarput aasaanerani ivigaqarluarnissaanut qulakkeerisumik, tassalu nerukkaatissanik.
Apinngitsooraangat tamanna ivigaqarnissaanut sunniuteqartarpoq. Aamma siusinnerusukkut taamaassimavoq, taamaattumik ukiuunera aamma pingaartuuvoq, isummersuutitsinni siunissamilu misissuinermi ilaatittariaqagarput, Cathrine Jessen oqarpoq.
Issoq pissanganartoq!
Københavnimi naalagaaffiup katersugaasivissuani avatangiisinut qanganisarsiornermut atortussanillu ilisimatusarnermut immikkoortortami katersugaasivimmi pisortaq Peter Steen Henriksen aamma kujataani sulivoq siusinnerusukkut naatitaasartut misissorlugit.
- Issumi attakunilu qallunaatsiaat naatitanik iluatsitaat takuneqarsinnaapput. Ingammik karrit inerititaat ikumanikut soqutiginarluinnarput, siornalu Igalikup avannannguani qallunaatsiaqarfimmi issoq 1,5 tons immikkoortiterparput issittumi nunalereqqaarnermit ilisimasanik ujaasilluta, Peter Steen Henriksen oqaluttuarpoq.
Issumik immikkoortiterineq pisarpoq issoq assataq imermut ikillugu, kingorna ikumanikut sinneri, karrit ikuallassimasut saarngillu sinneri puttallallutik. Taamaalillutik ilisimatuut taamaallaat misissugassaannaviit angerlaattarpaat issoq karserpassuit pinnagit, soorlu siusinnerusukkut taamaattoqartarsimasoq.
- Savaatillit ataasiakkaat nunalerisimanermik misissukkavut soqutigisupilussuuaat. Qallunaatsiaammi sila kiannerugallarmat Grønlandimut tikipput taamaalillutik ilaatigut karrinik naatitsinissaminnut periarfissaqarluarlutik, Peter Steen Henriksen oqarpoq.
Siorna novembarimi tikeraarnerminni Narsap atuarfiani atuartunit Peter Steen Henriksen suleqataalu soqutigineqartupilussuupput. Tassani assaanerminnit issumik puussiamiittunik nassarpoq, tamannalu atuartunit alotorineqaqaluni:
- Atuartut ilinniartitsisuisa ilimasaarsimavaatigut sivisoorsuarmik oqalugiartumik tusaarusussanngitsut. Taava issumik misissugassat allagartallu assigiinngitsut nassaatsinnut takutippavut, namminnerlu suliarisinnaavaat. Issumik misissuinertik tiguartiffigisupilussuuaat aammaluni ikumanikunik saarngillu sinnikuinik nassaarlutik. Kingorna aamma qallunaatsiaat illukuanukarpugut arlaanaataluunniit ilisimanngisaanut. Soqutiginninnerujussuat alapernaannerallu ersarippoq – immaqalu ilaasa qanganisarsiuunngornissaat sorlalerneqarpoq, Peter Steen Henriksen ikasarluni oqarpoq.
Ilisimatuut sumiiffimmilu najugaqartut suleqatigiinnerat tamanut iluaqutaavoq. Kujataani savaatillit nuliarpassuit aamma qallunaatsiaat illukuinik ilisimasaminnik takornarianik takuniaatitsisarput. Sumiiffimmigisami kulturikku tkingornussap ilisimaaralugulu nuannarinera Kalaallit Nunaanni UNESCO-p nalunaarsugaasa marluk siunissaanik qaamanerulersitsissasoq neriunarpoq.
Aviisi AG uani pisiariuk: