Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Kalaallit ilisimatusarnermi allannguilluinnartussami peqataasut
Ilisimatuut kalaallit oqimaappallaarnermut, sukkornermutuummatikkut taqqatigullu nappaatinut katsorsaanermikallannguilluinnartussami suliniummi misissorpaat.
Kalaallit qulit nakorsaatinut atatillugu misileraanermut maannakkorpiaq Aalborg Universitetshospitalimi ingerlanneqartumi annertuumi immikkuullarissumik inissisimapput. Tassani ilisimatuut orsoq kajortumik taaneqartartoq ujartorpaat, timip nukinnik atuineranut annertuumik pingaaruteqartoq.
– Imaassorineqarpoq kalaallit inuiannit allanit annertunermik kajortumik orsoqartut – immaqa Issittumi silaannaap issinnera peqqutigalugu, nakorsaaneq ilisimatoorlu Stig Andersen Sermitsiamut oqarpoq.
Kalaallit taakku qulit annertuumik misissuiffigineqarput ilaatigut akunnerni marlunni nillertumiitinneqarlutik. Eqimattat sanilliussat danskit qulit assingusumik angissuseqarlutillu oqimaassuseqartut peqatigalugit tamanna ingerlanneqarpoq.
Misissuinermi qulit ilaatigut PET-scannerimik taaneqartartumik scannerneqartarput, tassaasoq scanneri timip ipiutaasartaasa sananeqaataannik takutitsisartoq nalinginnaasumillu kræfteqarnerup paasiniarneranut atorneqartartoq.
Misissorneqartut nillertumiitinneqartut
– Misissuinermi periusiuvoq misissorneqartut nillertikkaangata orsumik kajortumik toqqorsiviit atorneqalertarnerat, taamaalilluta misissorsinnaallutigu kalaallit inuiannit allanit kajortumik orsoqarnerunersut. Misissuinerit Danmarkimi ingerlattariaqarpavut, Kalaallit Nunaanni PET-scannereqanngimmat.
– Orsoq kajortoq aamma uagutsinnut soqutiginarpoq, timimi arrorsaatitut atorneqartarmat, taamaalilluni orsumik sukkumillu nukiit kissanngortittarlugit triglyridenillu taaneqartartut nukinnut nukinngortitsisarlutik. Naatsumik oqaatigalugu orsoq kajortoq orsunik allatut ittunik arrortitsisarpoq.
– Tunngaviusumik ilisimatusarneruvoq, oqimaappallaartunik, sukkortunik, aap naqitsinerata qullasippallaarneranik kolesteroleqarpallaartunillu katsorsaanermut annertuumik pingaaruteqarsinnaasoq. Nappaatit taakku katsorsarnerannut allannguilluinnartitsisinnaavoq, taakkuummata inooriaatsimik peqquteqartumik nappaatit, Kalaallit Nunaanni nunarsuullu sinnerani annertuumik atugaasut.
Ukiut ikittuinnaat matuma siornagumut isumaqartoqarpoq inuit tamarmik kajortumik orsoqarlutik inunngortartut, tamannali inuunerup ingerlanerani katanneqartartoq. Maanna ima isikkoqarpoq silami sulisaraanni ilami annertuumik nillertumiittaraanni orsoq kajortoq peerunneq ajortoq – ilaatigullu tamanna Aalborg Universitetshospitalimi misissuinerup annertuup takutissavaa kalaallit allanut assersuunnerisigut.
Kalaallit Nunaanni isumassarsiaraa
Stig Andersen ullumikkut Aalborgip Universitetshospitalimi sulivoq aammali Ilisimatusarfimmi ph.d.-ngorniartunut siunnersortitut atuulluni. Siusinnerusukkut ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi sulisimavoq. Aamma Kalaallit Nunaanni orsumik kajortumik isummiussinermut isumassarsivoq.
– Qiiaammerlunga kalaaliaqqat imermi nillertumi nalunnguartut takuakka – aamma kalaallinik suleqatinnik eqqumiitsumik misigisaqarpunga. Lagkagemik immuup qalipaanik qapuliamik ulikkaartumik orsoqarluartumik nerigami kuuttuinnanngorluni kiagulerpoq. Taamaattumik imminut aperisariaqarpunga – sooruna?
– Maannamut isumaqartoqarsimavoq orsoq kajortoq taamaallaat teriarsuarni, terissani naalungissanilu nassaassaasoq. Maannali ilisimalerparput tamanna aamma inunni inersimasuni nassaassaasoq, taamaalilluta paasisinnaalerlutigu qanoq atulersinneqarsinnaanersoq, tamannalu inooriaatsimik peqquteqartumik nappaatinik katsorsaanermi allannguilluinnarluni.
Siunissami misissuinerit naleqqussakkat
Inuit misileraaffiusut nillertumiitinneqartut scannertarnerat ilutigalugu Aalborgimi ilisimatuut aamma inuit misissukkat infrarødemik assilisarpaat.
– Assit infrarødiusut timimi qallermi kissassutsit assigiinnginnerat takutippaat – taamaaliornikkullu orsut kajortut takusinnaagutsigit, taava periutsumik tulluarsakkamik ajornaatsumik peqalissaagut PET-scanneri akisullunilu nassarnissaa pisariusoq Kalaallit Nunaannut nassarnissaa ajornakusoortoq ulorianartumik qinngorneqartunik atortoqartoq atornagu sumiluunniit orsumik misissuinermut atatillugu atorsinnaasatsinnik, Stig Andersen nassuiaavoq.
– Maannakkut siusippallaarpoq oqassalluni Aalborgimi misileraanerup inernerinik nalunaaruteqassallluni. Piffissaliussap pingajorarterutai marluk missaat ingerlareerput – angusallu pillugit aatsaat nalorniaatsunik nalunaarsinnaavugut qaammatit marlussuit qaangiuppata. Orsoq kajortoq taamatut taaguuteqalerpoq annertuumik orsumik kajortunngortitsisartumik jernimik akoqarnermigut.
Orsoq kajortoq inunni nassaassaavoq ingammik qungatsip qutullu missaani.
Orsumik kajortumi misissuinerit ima ingerlanneqartarput
- Aalborgimi misissuinerit kalaallimit nakorsamit Mette Motzfeldt Jensenimit Aalborg Universitetshospitalimi nakorsamit orsumillu kajortumik Ilisimatusarfimmi ph.d.-ngorniartumit ingerlanneqarpoq.
- Inuit misissuiffigineqartut ulluni pingasuni misissuinermi peqataapput. Ullormi siullermi peqqissutsimikkut annertuumik misissuiffigineqarput aammik misissugassamik tigusiffigineqartarlutik allarpassuarnilu peqataallutik.
- Ullup aappaani ullup annersaa misissorneqarput. Matumani inuit misileraaffigineqartut akunnermi marlunni nillertumiitinneqarput, assigiinngitsutigut misissuiffigineqarnerminni. Ilaatigut minutsit 15-ikkaarlugit peqataasut 1-miit 10-mut nalilertassavaat qanoq qiiatiginerlutik. Kingorna PET-scannerimik scannerneqarput, kissasseqqinnginnerminni.
- Ullut pingajussaannik aamma taamatut ingerlasoqarpoq taamaallaat nillertumiitinneqaratik. Tamanna naleqqersuussinermut atorneqassaaq angusanillu uppernarsaaqataalluni.
- Mette Motzfeldt Jensen Qaqortumi inunngorlunilu peroriartorpoq qulinilli ukioqarluni Aalborgimut nuulluni. Ilinniarnertuungorniareerluni Qaqortumut uterpoq GUX Campus Kujallermut nakorsanngorniarnissaminut ilassutaasumik ilinniarluni. Mette Motzfeldt Jensen 2022-mi Aalborgimi cand. med.-nngorpoq, kingornalu Ilisimatusarfimmi ph.d.-ngornialerluni Aalborg Universitethospitalimiiutigaluni.
