Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Kinamiut killilersuinerat Kalaallit Nunaannit aqerluusassamik avammut tunisassiornermik ammaassisinnaavoq

Kinap mineralimik aqerluusassanik avammut tunisassiornermik decembarip 1-anit killilersuiniarluni nalunaarutigaa. Tamanna Europamiut aamma Amerikamiut batteriiliornermik suliffeqarfissuinut aqerluusassamik amigaateqalersussanut kinguneqarnerlussinnaavoq, tamatumali peqatigisaanik GreenRocip Kujataani aqerluusassamik suliniutaanut periarfissanik pilersitsisinnaalluni.

Aqerluusassaq mingutsitsinnginnerulernissamut pingaaruteqarluinnarpoq, ilaatigullu biilit innaallagissamik ingerlatillit batteriianni atorneqartarluni. Kina aqerluusassamik piiaanerit annerpaartaannik ingerlataqarpoq, taamaattumillu Kinap decembarip 1-anit avammut tunisassiornermik killilersuinialernera pilersuinermut sunniuteqarluinnarpoq.

Scanpix / Fabian Bimmer

Trine Juncher Jørgensen

Published 11 November 2023 - 06:14

Annonse

Kina aamma USA maanna teknologiip siunissaa pillugu unammissuteqarput. Kinami naalakkersuisut qanittukkut Amerikamiut atortussiassanik innaallagissap aqqutaanut tunngasunik (halvlederinik) avammut tunisinermut killilersuinerannik tupaallatsinneqarput, maannalu mineralinik aqerluusassanik, ilaatigut Europamiut aamma Amerika Avannarlermi batteriiliorfiinit atorneqartartunik sukaterinikkut killilersuinernik Kina akissuteqarpoq.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq:

Allaaserisaq una aviisimit Sermitsiamit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Dorthe Olsenimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

Taamaalilluni Europa aamma USA aqerluusassamik amigaateqalersinnaapput, nunarsuarmi aqerluusassamik piiarneqartunik tamanik kiisalu tunisassiap sfærisk grafikip, biilit innaallagissamik ingerlatillit batteriianniittartumik Kina annerpaamik tunisassiortuummat.

Nunarsuarmi peqarfiit annerpaartaat

Nunarsuarmi niuerfiit eqqissiviilliorfiunerat Kalaallit Nunaannut, Europap aamma Amerikap Avannarliup akornanni inissisimalluartumut, inissamik pilersitsisinnaavoq. Tassami nunatsinni Nanortallip eqqaani aqerluusassamik piiaaffeqarpoq, taannalu nunarsuarmi aqerluusassamik peqassutsimigut qaffasinnerpaat ilaattut nalilerneqarpoq.

Peqarfik aqerluusassamik 23 millioner tonsinik imaqartoq missiliorneqarpoq, 20 procentit sinnerlugit akugissuseqartumik. Ukiumut agguaqatigiissillugu minnerpaamik 94 procentinik akugissuseqalersillugu tunisassiorneq taakkunannga 77.000 tonsinik annertussuseqarsinnaasutut nalilerneqarsimavoq.

Tamanna aningaasaqarnikkut naliliineq qanittukkut saqqummiunneqartoq, GreenRoc Miningimit, sumiiffimmi misissuinissamut akuersissutaateqartumit suliarineqartoq naapertorlugu, piiaaffik ukiuni 22-ni atasinnaavoq, agguaqatigiissillugu ukiumut 90 millioner dollarinik, 625 millioner koruunit missaanniittunik, kaaviiaartitaqarsinnaalluni.

Allatut oqaatigalugu Amitsumi aqerluusassamik annertuumik peqarpoq, Kinalu aqerluusassamik killilersuinerminik attassiinnassappat, taakku Europami aamma Amerikami batteriiliorfiit piumaneqarnerisa annertusiartornerinik naammassinnissinnaapput.

Kinami biilinut innaallagiatortunut iluaqutissat

GreenRoc Miningimit Kinami naalakkersuisut maanna aatsitassarsiornermut politikkiat soorunami maluginiarneqarluarpoq, illuatigut Kinamiut suliffeqarfiutaannut aqerluusassamik avammut nioqquteqartunut ajortumik sunniuteqartoq, kisiannili illuatigut Kinamiut biilinik innaallagiatortunik tunisassiortut unammillersinnaassusaannik nukittunerulersitsisoq.

GreenRoc Mining pillugu

GreenRoc Mining Plc aatsitassarsioqatigiiffiuvoq Tuluit Nunaanni nalunaarsorsimasoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik suliniutinik ineriartortitsisoq, tassani aatsitassat pingaarutillit aallunneqarlutik. GreenRoc siornatigut ingerlatseqatigiiffimmut Alba Mineral Resourcesimut ilaavoq, GreenRoc Miningimilu piginneqataassutit 54 procentii taakkunannga suli pigineqarput. Piffissami matumani ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni sumiiffinni sisamani misissuinissamut akuersissutaateqarpoq:

Nanortallip eqqaani Amitsumi aqerluusassamik suliniut, taanna nunarsuarmi aqerluusassamik qaffasinnerpaat ilaannik peqarfittut nalunaarsorneqarsimavoq, tassani JORC-ressource 8,28 millioner tonsinik agguaqatigiissillugu 19,75 procentinik pitsaassuseqarluni, taakkulu katillugit aqerluusassamik 1,63 millioner tonsinik imaqarneranik naleqarpoq.
Thule Black Sands Ilmenit, Steensby Landip eqqaani, taanna 19 millioner tonsinik aatsitassanik pisuussuteqartutut nalunaarsorneqarpoq, ilmenit pitsaassusaa 8,9 procentiulluni.
Melville Bay saviminissamik suliniut, taanna 67 millioner tonsinik aatsitassanik peqartutut missiliorneqarpoq, taannalu 70 procentinik akugissuseqalersillugu suliarineqarsinnaasoq paasineqarsimavoq.
Inglefieldimi suliniut, mineralinik arlalinnik ilimanaateqarfiuvoq, kanngussak, kuulti, nikkeli aamma kobolt ilanngullugit.

- Kinap aqerluusassamik avammut tunisanik killilersuinerata takutippaa, nunami namminermi pilersuinerup annertusarneqarneratigut pilersitsinissamik pisariaqartitsinerup pingaaruteqassusaa, taakku Kinamiuunngitsut tunisassiorsinnaassusaat niuernikkut tupaallannartunut aamma nunarsuarmi naalakkersuinikkut pisunit sunnertinnissaat annikinnerussammat, GreenRocimi pisortaq, Stefan Bernstein, aningaasanik niuerfinnut nalunaarummi oqarpoq.

- Kinamiut avammut tunisassiornermut killilersuinerat, aqerluusassamit batteriinik pitsaasuinnarnik ukkatarinniffiusoq aamma aqerluusassamik appasissumik pitsaassusilimmik mattussisoq, mingutsitsinnginnerusumut allannguinermut peqataasunut tamanut ernumassutaasariaqarpoq. Tassami motoorinit ikummatissanik ingerlateqartunit innaallagissamik ingerlatilinnut allannguinerup kigaannerunissaanut aamma akisunerulernissaanut aarlerinaatit annertupput, tassami ullumikkut biilinik innaallagiatortunik aqerluusassamik batteriinik pitsaassuseqarluartunik isumalluuteqarnani tunisassiortoqarsinnaanngimmat. Aammattaaq Kinap taamatut iliornerata Kinamiut biilinik innaallagissamik ingerlatilinnik tunisassiortuinut unammilleqatigiinnermi iluaqutserneqarnerat nukittorsassavaa, taama naliliisoqarpoq.

Kinamut pituttorsimannginneq

Stefan Bernsteinip oqarnera naapertorlugu Europap aamma USA-p mineralinik pingaarutilinnik suliffeqarfissualiornermik ineriartortitsinerit sukkatsittariaqaraluarpaat.

- Tamanna periarfissaannaanngilaq, kisianni pilersuivinnik patajaatsunik pilersitsinissamut aamma suliffeqarfiit Kinamut pisariaqanngitsumik pituttorsimajunnaarnissaannut pisariaqarluni. Alloriarneq taamaattoq CO2 -mik aniatitsinnginnerusumik teknologiinut sukkanerusumik nuunnissamut aalajangiisuulluinnassaaq.

Aqerluusassap ukiut marlussuit ingerlaneranni tunisassiarilerneqarnissaa GreenRocip pilersaarutigaa, tamatumalu peqatigisaanik suliarinniffissanik aqerluusassamik tunisassiarinnissinnaasunik suliffissuarnik ineriartortitsilluni, taamaalilluni batteriiliorfissuarnit atorneqarsinnaalissammata.

- Kinap aqerluusassamit batteriinik pitsaasunik Kinameersunik avammut tunisassiornerup killilersuinermik atulersitsiniarnera aningaasaqarnermik naliliinitsinnik saqqummiussinissamut tunuliaqutissatsialaavoq, tamatumalu peqatigisaanik Amitsumi aqerluusassamik piiaaffiup Europamut aamma Amerikap Avannaanut batteriinik pilersuinermut pingaaruteqassusaanik malunnartitsinissamut tulluarluinnarpoq, Stefan Bernstein naliliivoq.