Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Nunatsinni nunap ataa CO2-mut toqqorsivittut

Nunarput nukissiuutinik mingutsitsinngitsunik atuileriartuaarnermik taaneqartumi periarfissarpassuaqarpoq pitsaasunik – minnerunngitsumik siunissami ikummatissamik atuiffiunngitsumi, ilaatigut erngup nukingata pingaaruteqarfigillualersinnaasaani.

Nunatta nunarsuarmi nukissiuutinik mingutitsinngitsunik atuileriartuaarnermut CO2-mik nunap iluanut toqqorterinikkut tapersiissuteqarsinnaanera nunatsinni oqallinnermi ingerlaavartumi ilisimaarineqarluarpoq, tamannali Naalakkersuisunit nutaarluinnartut aamma misissorneqalerpoq.

Tamanna saqqummiunneqarpoq Nuna Advokater Danmarkimilu suleqatigisaa Horten suliffeqarfiit taakkua marluk ukiumoortumik Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimeertitsineranni Københavnimi oktobarip naalernerani ingerlanneqartumi qaaqqusisuummata. CO2-mik nunap ataanut toqqorterinissamut periarfissat ataatsimeersuarnermi oqalugiartunit arlalinneq eqqartorneqarput, ilaatigut geologiprofessoerimit Minik Rosingimit, naalakkersuisoqarfiup pisortaanit Jørgen Hammeken-Holmimit, Aatsitassanut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik, kiisalu Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisumit Naaja H. Nathanielsenimit.

CO2 ujaranngortinneqartoq

Kalaallit Nunaanni nunap ataanik CO2-mik toqqorsivittut atuinissamik isumassarsiaq nutaajukannerpoq ilaatigullu Islandimi ilisimatusarnermit misilittakkanillu tunngaveqarluni. Tassani paasineqarsimavoq, CO2 nunap ataanut immikkuullarissunik mineralitalimmut maqinneqaraangat, CO2 mineralinut taakkununnga atassuteqalersartoq allanngortinneqarlunilu ujaranngortartoq.

Nunarsuarmi CO2-mik annertuallaamik erloqisinneqartumi, tamanna ilumoortuusimassaguni uppernanngingajappoq – aamma nunarput piareertinnagu qulaajaanermik ilisimatusarnermillu suliassaq annertooq suli ingerlanneqartariaqarpoq.

- Kisianni misissorlugu aallartissimavarput, ujarassiooq Martin Peter Brandt, Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmeersoq, Sermitsiamut oqarpoq.

- Islandimi suliffeqarfik Carbfix, pineqartumi siuttuusoq, peqatigalugu laboratooriami misileraanernik aallartitsisimavugut, tamatumanilu qillerinikkut qallugatoqqat Nuussuarmi uuliasiorluni qillerinermeersut atorpavut. Suliaq tamanna CCMS-imik (Carbon Capture Mineralization Storage) taaneqartarpoq, tamatumanilu qillerinikkut qallukkat Nuussuarmeersut CO2-mik qanoq pituttuitigisinnaanerat Islandimi suliffeqarfiup misissortarpaa.

- Tamatuma saniatigut aasaq Qeqertarsuarmi suliaqariartorluta angalasimavugut, misissugassanik katersilluta. Ujaqqani Qeqertarsuarmiit Nuussuarmut nassaassaasuni periarfissaqarluarnera ilimanaateqarluarpoq. Ujaqqat tamaaniittut Islandip kujasissuani ujaqqanut assingusunut eqqanartorujussuupput, tamaanilu Carbfix CO2-mik nunap iluanut maqitsisarnermik maannakkorpiaq suliaqarpoq.

Tunngaviusumik ilisimatusarneq

- Kisianni erseqqissaatigerusuppara, pineqartoq tunngaviusumik ilisimatusarnerummat, taamaattumik suli aalajangiussaqartoqarsimanngilaq. Tunngaviusumik ilisimatusarneq taamaappoq. Qanoq inerneqarnissaa ilisimaneqartanngilaq. Kisianni suliaq ukiuni tulliuttuni marlunni ingerlateqqinniarparput, tamatumanilu misissuiartorluta angalaqqissalluta – isumalluarnartoqassappallu 2024-mi 2025-miluunniit misiliutitut suliniummik aallartitsisinnaanissarput neriuutigaarput.

- Aamma Qeqertarsuaq Nuussuarlu kisimik periarfissanik imaqanngillat. Nuup eqqaani kitaanilu kujasinnerusumi qularnanngitsumik aamma pitsaasunik periarfissaqarpoq. Tamanna ukiuni aggersuni aamma misissorniarparput.

CO2-mik nunap ataanut maqinneqartussamik pissarsinissamut arlalinnik periarfissaqarpoq. Nuna Advokaterip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimeersuartitsinerani pisortap Jacob Simonsenip, Københavnimi kommunit ataatsimoorussamik ikuallaaviannit, ARC-imeersup, oqaluttuaraa, tamaani CO2 ikuallaavimmeersoq qanoq katersorneqartarnersoq. CO2 katersorneqarsimasoq umiarsuit tankersuallit angisuut atorlugit assersuutigalugu Kalaallit Nunaannut assartorneqarsinnaavoq. Arc maannakkorpiaq Kalaallit Nunaannut atatillugu soqutiginaateqarpoq, Nuummi Sisimiunilu kommunit ataatsimoorussamik ikuallaavissaat, 2024-mi naammassineqartussat, utaqqineqarneranni tassani eqqakkat Kalaallit Nunaanneersut ilarpassui ikuallanneqartarmata.

Periarfissaq alla tassaavoq Kalaallit Nunaanni silaannarmit CO2-mik tigooraaneq. Tamanna pisinaavoq erngup nukinganik periarfissat annertuut iluaqutigalugit, kisianni pilersaarutit malillugit ingerlasoqarpat, tamatumu piviusunngornissaanut minnerpaamik ukiut qulit ingerlanissaat ilimanaateqarpoq.

Kikkut akilissavaat?

Taava apeqqutaalerpoq kikkut CO2-mik Kalaallit Nunaanni toqqorsinermut akiliiumassanersut. Tassami aningaasaliissutit pisariaqartut pissarsiarineqassappata tamanna soorunami aningaasarsiutaalluartariaqarpoq.

Tamatumani ineriartornerup Kalaallit Nunaat ingerlatigivaa. Nunammi amerlanersaanni CO2-mut akitsuutinik atuutilersitsisoqartalersimavoq, pingaartumik suliffissuarnut, annertuumik aniatitsisutut ilisimaneqartunut. Akitsuutit taakkua toqqorsinermi aningaasartuutinit annertuneruppata, niuerfik piusinnaanngussaaq.

- Aatsaat aallartilaarput. Kisianni siunissami nunat amerlanersaanni CO2-mut akitsuutit qaffasinnerusut atuutilissapput, taamaattumik ineriartorneruvoq aatsaat aallartilaartoq, Martin Peter Brandt nassuiaavoq.

Ataatsimeersuarnermi aningaasaliisut pillugit apeqqut Nuna Oilimi, siulersuisut siulittaasuannit Stine Bossemit aamma kalluarneqarpoq, taannai pilersaarutit malillugit ingerlatseqatigiiffinngortinneqartussaavoq Kalaallit Nunaata Power to X-imik ineriartortitsineranik aamma siunissami CO2-mik toqqorterinermik ingerlatsisuusussaq, ingerlatseqatigiiffiup Kalaallit Nunaata eqqaani uuliasiortoqarnerani akiliuteqarnani suleqatitut inissisimaffeqarsimaneratut assingusumik.

- Aningaasaliinissamut periarfissat pitsaanerusimanngisaannarput – EU-mit aningaasaliissutit, USA-mit aningaasaliissutit, namminersortunit aningaasaliissutit aamma pisortat namminersortullu suleqatigiinnerat annertuumik ingerlataqarnermi periarfissanik nutaanik pissanganarluinnartunillu imaqarsinnaapput. CO2-mik toqqorterinissamut suliniutinik ujartuineq annertusiartupiloorpoq. Tamanna Kalaallit Nunaannut periarfissanik nutaarluinnarnik pilersitsivoq aammali ineriartornermik, periarfissat Kalaallit Nunaannut kalaallinullu iluaqutaasussanngorlugit aqunneqartussamik, siulersuisut siulittaasuat isumaqarpoq.

Ilassilluarneqartut

Nuna Advokaterip aamma Hortenip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimeersuartitsinera Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu inuussutissarsiornermit 120-nik peqataasoqarpoq – taakkualu oqalugiaaterpassuarnik tamarmik Kalaallit Nunaanni nukissiuutinik mingutsitsinngitsunik atuileriartuaarnissamut aningaasaliisussanik kajumissuseqalersitsinissamik siunertaqartunik tusarnaarput.

Ilassinnilluartoqarpoq. Eqqartuussissuserisut suliffeqarfiisa Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimeersuartitsinerat corona pissutigalugu ukiuni marlussunni uninngatinneqarsimavoq, taamaattumik inuussutissarsiortut amerlanersaasa siumut isigeqqilerneq aningaasaliinissamut periarfissanut nutaanut niuerfimmik paasiniaasinnaaneq nuannaarutigaat – isumalluarpaluttumillu isiginnittaaseqarneq ullormi malunnaateqarluarpoq.

Saqqummiussisut ilaatigut akornanniippoq Nukissiorfiit pisortaat Cicilie Senderowitz, Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik pilersuinerup annertusarneqarnissaanik pisariaqartitsinermik oqaluttuarinnittoq – erngup nukinganik nukissiorfinnik nutaaniinnaanngitsoq, aamma Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni nukissiorfimmik annertusaanissamik, turbininik tatsimillu isumallutit naammassisinnaasaannik annertusaanissamik annertuumik pisariaqartitsiffiusumi.

Oqalugiartut aamma akornanniippoq Inatsisartunut ilaasortaasimasoq, Palle Christiansen, Kalaallit Nunaanni anorisaatit atorlugit nukissiornermik annertusaanissamik soqutigisaqartorujussuusoq. Tamatuma saniatigut Arctic Economic Councilip pisortaa Mads Qvist Frederiksen nunat avannarliit sinnerini nukissiuuteqarnikkut suliniutinik pingaartumillu power to x-imik misilittakkat pillugit saqqummiussivoq.