Aatsitassanik nalorninartunik Kalaallit Nunaat EU-mut pilersuisinnaavoq

Kalaallit Nunaat aatsitassanik peqarluarpoq. Tamanna ilisimaneqarpoq. Strasbourgimiit Brusselimiillu oqariartuutit kingulliit imaapput Kalaallit Nunaat siunissami qanittumi aatsitassanut piumaneqaqisunut tunngatillugu pingaaruteqarlualersinnaasoq. Ingammik EU-p aatsitassat qaqutigoortut nalorninartulluunniit soqutigai, ullumikkut Kinap kisermaassillunilusooq tuniniartagai.

Europa-Parlamentimi ilaasortaq ministeriunermullu tullersortaasimasoq Bendt Bendtsen (K) aatsitassaqarnerup iluani suleqatigiinni immikkut ittuni siunnersuuteqalersaarpoq Kalaallit Nunaata EU-mik suleqatigiinnermut isumaqatigiissutaata nalilersoqqinneqarnissaata eqqartornissaanik. Ullumikkut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata aalisakkanik EU-mut tunisisinnaaneranik imaqarpoq, aammalu EU Kalaallit Nunaannut ilinniartitaanermut aningaasaleeqataasarluni.

– Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni suleqatigiinissamik isumaqatigiissut nalilersoqqinneqarsinnaavoq, EU Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut aningaasaleeqataasinnaassalluni, Bendt Bendtsen oqarpoq.

– Ataatsimiititaliami taanna oqallisigitikkusuppara, siunnersuutigalugulu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip nalilersoqqinneqarnissaa, Bendt Bendsen oqarpoq, Europa-Parlamentimi suliffissuarnut, ilisimatusarnermut nukissiornermullu ataatsimiititaliami ilaasortaasoq, taamaalillunilu suleqatigiinni immikkut ittuni aatsitassat nalorninartut aamma qaqutigoortunik taaneqartartut pillugit malinnaasinnaalerluni.

Suliffissuarnut, ilisimatusarnermut nukissiornermullu ataatsimiititaliaq siunissami qanittumi aatsitassat qaqutigoortut pillugit nalunaarusiamik saqqumiisussaavoq. Nunarsuarmi tamarmi aatsitassap Neodymiumip 97 procentia Kinami tunisassiarineqarpoq, taannalu aatsitassaavoq qaqutigoortoq. Aatsitassat taakku nunani allani aamma nassaassaapput, kisianni taamaallaat Kinami suli akilersinnaasumik piiarneqarsinnaallutik.

Bendtsen allallumi isumaqarput Kinap peqqumaasiveqarnermigut akit qaffasissumiitinniartarai, soorlu aamma siunissami suliffeqarfinnut Kinami tunisassiunngitsunut tuniumassanagit. Aatsitassat qaqutigoortut avammut tuninissaat Kinami killilersuiffigineqareerpoq. Aatsitassat qaqutigoortut niuernikkut saqitsaassutiginissaat pigaluttuarpoq.

Kalaallit Nunaat aatsitassanik qaqutigoortunik annertuunik peqarpoq

Australiamiut suliffeqarfiutaata Rimbalip 2013-mi nunatta kujataani Kangerluarsuup qinnguani aatsitassanik qaqutigoortunik piiaavissaq ammarniarpaa. Tamanna 1,6 milliarder koruuninik aningaasaliiffiunissaa naatsorsorneqarsimavoq. Ujarassiuut naapertorlugit tassaagunarpoq nunarsuarmi aatsitassanik qaqutigoortunik peqarfiunerpaaq.

- Tassaniipput aatsitassat qaqutigoortut nunarsuami annertunerpaat. Neriuutigaarput 2012-p aallartinnerani Kalaalit Nunaanni namminersorlutik oqartussanit piiaanissamut akuersissuteqarfigineqassalluta, Australiamiut aatsitassarsiorfiutaani Rimbalimi siulersuisunut ilaasortaq qallunaaq nunatsinniittoq Hans Christian Schønwandt Børsenimut oqarpoq.

Bendt Bendtsenip nunatsinni sumiiffiit marluk tikkuarpai aatsitassanik qaqutigoortunik peqartut.

- Sumiiffiit marluk tassaapput Narsami Kuannersuit, aatsitassalli taakku uranitaqarput, taamaalilluni taanna periarfissaarpiarani, Narsalli Qaqortullu akornanni Kangerluarsuup qinnguani aamma aatsitassaqarpoq piiarneqarsinnaasunik, Bendt Bendtsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

EU Parlamentetip silaannaap allanngoriartorneranut, uumasoqarnikkut naasoqarnikkulu tamatiguussutsimut piujuartitsisumillu ineriartornermut suleqatigiissitaa nunatsinni aatsitassat qaqutigoortut pillugit apriilip 13-ani ataatsimiissapput.