Aki-Matilda Folketingimit sulinngiffeqassaaq
Siumut sinnerlugu Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam qinnuteqarpoq Folketingimit sulinngiffeqarniarluni septemberip 22-aniit sapaatip akunnerini marlunnik sivisussusilimmik. Tamanna isumaqarpoq Folketngip ukiua ammarlugu oqallinnermi oktoberip pingajuanni pisussami peqataassanngitsoq. Sinniisussaq Markus E. Olsen piareersimanerarluni nalunaarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Dam ulluni 14-nini qaaqqusaalluni USA-miissaaq, qaassusinermi innersuussisuuvoq amerikamiut Nuummi aallartitaqarfiat. Aki-Matilda Sermtisiaq.AG-mut oqaluttuarpoq.
- Sulinngiffeqarnissara toqqarpara, taamaalilluta aamma qulakkeerniassagatsigu, Folketingimi ammaanersiorluni oqallinnermi Siumup peqataatitaqarnissaa, taanna oqaluttuarpoq.
Taamaalilluni Markus E. Olsen, sinniisussatut aggersagaassaq, taassumalu aamma aaqqissuisoqarfimmut uppernarsarpaa sinniisuunissaminut akuersisimalluni.
Nunanut allanut naalakkersuisoqarfimmit qaaqqusaavoq
USA-mit tikeraartitsisarneq tassaavoq nunat tamalaat akornanni siuttussatut piukkunnaatilinnut aggersaasarneq (IVLP), taannalu aqqutigalugu amerikami nunanut allanut ministeriaqarfimmit nunap aaqqissuussaanera pillugu sukumiisumik paasissutissiisoqartarpoq.
Tassa USA-mut tikeraarnermi sivikikkaluami aqutsisussatut piukkunnaatilittut nalilikkat sorpassuit aqqusaarneqartarput aammalu ataavartussanik attaveqaqatigiinnikkut inerisaanissamut periarfissiisoqartarluni, taamatuttaaq peqataasut USA-p nunanut allanut politikkikkut qanoq ingerlatsineranut soqutiginninnerat alaatsinaanneqartarpoq. Tikeraarnermi sammisassat assigiinngitsut qulequttanut assigiinngitsunut agguagaasarput, soorlu assersuutigalugu ilinniartitaaneq, arnat ilisimatusarnerlu, teknologi, CSR, inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq sammineqartartorpassuit ilaannaraat.
Nunarput 2000-mi peqataatitaqaqqaarpoq
Aki-Matildap tikeraarnerani qulequtarineqartoq tassaavoq: Amerikami inuiaqatigiinni pissutsit, aammalu politikkikkut aningaasarsiornikkullu pissutsit atuuttut inuusuttunut europamiunut sammititat.
Kalaallit Nunaat sinnerlugu tikeraartitsinerni taamaattuni peqataasoqarngaarpoq, tassani Atassut sinnerlugu Inatsisartuni ilaasortaq peqataagami. Tamatuma kingorna politikkikkut siunnersortit, Inatsisartuni ilaasortat, ilinniartitsisut, nunap aqutsisuinut pituttorsimanatik kattuffiit sinnerlugit qaaqqusat tikeraartarput.
IVLP-mi peqataasarneq pisarpoq amerikamiut aallartitaqarfii nunarsuarmi sumi tamaniittut piukkunnartussarsiornerisigut, matumanilu amerikamiut Nuummi aallartitaqarfiata toqqarsimavaa Aki-Matilda qaaqqussallugu. Tikeraartitsinerit matumani pineqartut qinnuteqarfigineqarsinnaanngikkat toqqakkanik qaaqqusinikkut pisarmata.