Akileraarutit minnerit teqikkumut

– Naalakkersuisut misissuisitsinerniit iliuuseqalernissaat piffissanngorluinnarpoq, politikkikkut oqaaseqartartoq Jakob Janussen oqarpoq, aqagu Inatsisartut upernaakkut ataatsiminnerat 2012 allaartittussaq sioqqullugu.

Juunip aappaani 2009mi qinersinermi naalakkersuisunngortut maanna ukioq ataaseq piffissarilerpaat inuiaqatigiinnik allanngortitserujussuarnissamik neriorsuutiminnik naammassinninnisaminnut, taamaakkaluaq Kuupik Kleistip upernaami ataatsimiinnissami inatsisissatut siunnersuutit saqqummiussai, allanngortiteringaarnernik imaqanngilat.

Inatsisartut inatsisissanik akerlerineqarsinnaasunik arlalinnik saqqummiussiffigineqassapput, naalakkersuisulli namminneq siunnersuutiminnik ima qulartigipput, siunnersuutitik aatsaat ukiamut ataatsimiinnermi akuersisassanngorlugit aasap ingerlaneranik misissuiffigeqqaassammata.

Oqaatsinut inatsit namminersortut ulluinnarni ingerlatsinerannik akuliuttoq, Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup aaqqissuussinermut taputartuutitut innersuussutaata paarlattuanik, sinerissami qanittumi aalisariutit atorunnaarsinneqarnissaannut maleruagassat nutaat, qinersinermut inatsit kommunalbestyrelsini sinniisut sumi najugaqarneq tunngavigalugu qinerneqartarnerannik ingerlatseqqinneq aamma imeruersaatinik koffeinitakkaanik meeqqanut inuusuttuaqqanullu 18’it inorlugit sassaalleqqusaannginnermik inerteqqut. Akit assigiittussaannerat nalinginnaasup atorunnaarsinneqarnissaa aamma oqallisigineqassaaq, taassuma nassatarissammagu najugaqarfinni mikisuni innaallagissap akii qaffariarujuassammata.

Akileraarutit apparnissaat akissaqartinneqanngilaq

Angallannermut aamma Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu ataatsimiititaliarsuarmit nalunaarusiarsuit marluk Naalakkersuisut iigarsimaarfigaat, siunnersuutilli inuiaqatigiit ingerlanganut pingaaruteqavissut upernaakkut ataatsimiinermi tutsiunnavianngillat, naak isumaliutissiissutit ukiup ataatsip matuma siorna tunniunneqareeraluartut.

Angallannermut ataatsimiititaliarsuup innersuussutaa, timmisartoqarfiit Narsarsuarmit aamma Kangerlussuarmillu nuutinneqarnissaat suli innersuussutaavoq, Kuupik Kleistip upernaakkut ataatsimiinnermi inatsisissanik saqqummiussigami oqaatigaa, Angallannermut aamma Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu ataatsimiititaliarsuup allannguutissarujussuartut nuna tamakkerlugu akileraarutip 37 procentimut innersuussutaa teqeqqumut ilineqarallartoq.

Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Maliina Abelsen, Inuit Ataqatigiit akissaqartinngisatsinnik akileraarutinik appaanissaq eqqukkumanngilluinnarpaa, nunatsinni aningaasaqarneq qerrusimasutut nikeriarfeqanngilaq. Bloktilskudi nikinnavianngilaq naak Kalaallit Nunaata akisussaaffiit nutaat tigugaluarai, 2012’imut appakaakkatta raajartassat qapiagaasut ikummatissaniillu dollarsisiassagut suli aatsitassanut aningaasaateqarfimmut ikinngillat. Illuatungaani naalakkersuisut 2005’imut pilersaarut aalluppaat, allanngortitererujussuarnermi aningaasaliiffissat qinersiviit arlallit anguniagassatut siammarlugit, upernaakkut ataatsimiinnermi naalakkersuisut siunnersuutigaa, akileraartarnermi inummut ilanngaat siornatulli atsigiinnassasoq.

Aalisarnermut naalakkersuisoq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit, siorna ukiakkut aalisarneq pillugu oqallitsitsivissorpoq upernaakkut ataatsimiinnissami uani, aalisarnermut inatsimmik allaannguutissamik saqqummiussissalluni: Raajarniarnermi angallatitoqqat taartissaat, nunanit allanit piginnittuunermut apeqqutit, tulaassisussaatitaaneq, isumalluutit pillugit erniaqartitsineq, sinerissamut qanittumi avataasiorlunilu aalisarnerup immikkoortinneqarnissaa, aammalu pisassat atorunnaarsinnerannut tunngasut.

Ane Hansen ukiakkut aalisarnermi allanngortiterinissamik saqqummiussinermini akerliliinerparujussuit aallaavigalugit, immikkoortup tullia ukiamut nuussallugu aalajangerpoq aasap ingerlanerani aalisarnermik suliaqartut isumaqatigiumallugit.

Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiippat?
–Qattaq makkariinalluunniit puua?

Illuatungiuliuttut aquttuat Siumup siulittaasua Aleqa Hammond qularutissaqanngilaq:- Naalakkersuisooqatigiit manna tikillugu assorsuaq pakatsinarput, qinigaaffiup ukiuata kingullersaani tupinnartuliortoqarnissaa naatsorsuutigissanngilarput. Naalakkersuisooqatigiit partiinik pingasunik tunuliaqutaqartut politikkimik ingerlatsinissaminnut isumaqatigiinngillat, tamanna naalakkersuisut nukillaarsaatigaat.

Aleqa Hammondip assersuutitut taavaa: – Kalaallit Nunaanni innuttaasut aatsitassarsiortoqartillugu ajunngitsussarsiassanik aalajangiussaqarput, naalakkersuisulli inuiaqatigiit pisuussutaat akeqanngitsumik aatsitassarsiorfinnut nunanit allanit pigineqartunut tunniussuukkusunneruaat.

Demokraatit siulittaasuat naalakkersuisullu siulittaasuata tullersortaa Jens B. Frederiksen aamma qulanngilaq: - Suliaqanngitsugut oqartoqassanngilaq naak misissuisitsinerit amerlasuut ingerlattariaqarsimallutigit.

Jens B. Frederiksen alla aamma assersuutigaa: - 2011’p ingerlanerani namminersorlutik oqartussat Nuummiinnaq inissiat 303 nutaat sanatippai, 2012’imi inissaaleqinermik akiuiniarnermik suliaq Ilulissani, Sisimiuno aamma Qaqortumi nanginneqassaaq, Aasianni Nanortalimmilu ilaqutariit illui sananeqassapput kiisalu maannakkut aallartinneqareerput Tasiilami ilaqutariit illussai arfineq-pingasut.

Qattaq makkariinallu puuanik oqallinneq sapaatit akunneri arfineq-pingasut tullii tusarsaajumaarpoq.