Akileraarutit pillugit siunnersuusiortussat pilersinneqalerput
Per Berthelsenip akileraartitsisarneq iternga tikillugu misissuiffigitinniarpaa. Akileraarutit apparlugit akitsuutit qaffallugit, oqariartaaseq taamak nipeqarpoq.
Aningaasaqarnermut Nunanullu Allanut naalakkersuisup Per Berthelsenip, Siumut, landskarsimut aningaasanik isertitaqarnissamut periarfissat allat suunersut misissorniarpaa, ataatsimiititaliarsuarmillu akileraartitsisarnermut aamma akitsuusiisarnermut tunngasunik iternga tikillugu misissuisussamik pilersitsiniarpoq.
– Akileraarutit pillugit ataatsimiititaliarsuaq suleriaasissamisut najoqqutassiunneqassaaq qilersuisussaanngitsumik. Uani pingaaruteqartoq tassaavoq paasiniassallugu ilumut tamatuminnga pisariaqartitsisut qanoq ilillutik aningaasaateqarnerulernissaat, Per Berthelsen Sermitsiamut oqarpoq.
Isertitanik akileraarusiisarnerup appartinneqarnera landskarsimut isertitassanik allanik taarserneqassaaq, tamatumunngalu tunngatillugu ataatsimiititaliarsuaq naalakkersuisunut siunnersuutinik aamma naatsorsukkanik tunniussaqassaaq. Per Berthelsen akileraartitsisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup suut misissussanerai pillugit arlalinnik siunnersuutissaqarpoq:
– Taaneqarsinnaasut tassaapput nioqqutissat akitsuutaat (moms), atuisunik akiliisitsisarneq kiisalu pisiassanut inuulluarniutinut akitsuutit, kisianni tamatuma akerlianik Siumup polikerinngilaa isertitaqartussuseq tunngavigalugu akileraarusiisarneq.
Akileraarutinik aamma akitsuutinik allanngortitsinissamut assersuutitut Per Berthelsenip taavaa, isertitatigut akileraarutip procentpointinik pingasunik appartinneqarnera orsussamut akitsuummik literimut koruunimik ataatsimik taarserneqarsinnaasoq, taakku naligaat 160 millioni koruunit.
Akileraarutit pillugit ataatsimiititaliarsuup ukiuni marlunni sulinissaa naatsorsuutigineqarpoq.