Angerlaassinissamut pilersaarutit: Danmark suliassaqarfimmut 100.000 koruuninik atuisimasoq
Naalakkersuisut Ingerlatseqatigiiffinnut, Naatsorsuuserisarnermut Kukkunersiuisarnermullu suliassaqarfiup Danmarkimiit tigunissaa sulissutigaat. 2015-imi missingiigallarsimaneq naapertorlugu Danmarkip susassaqarfimmut 100.000 koruunit ukiumut atortarsimavai. Savalimmiunit naatsorsuutigineqarpoq, susassaqarfiup ingerlanneqarnissaanut 5,5 millioner koruunit 2022-mi atorneqarnissaat.
Naalakkersuisut isumaqarput, susassaqarfinnik Danmarkimiit tigusinissamut ukiuni qulini uninngasoqareersoq aallarteqqittoqartariaqartoq. Naalakkersuisullu Pele Brobergip qanittukku nalunaarutigaa, Ingerlatseqatigiiffinnut, Naatsorsuuserisarnermut Kukkunersiuisarnermullu suliassaqarfik kalaallinit isumagineqartalissasoq.
Pele Brobergip ilaatigut ilisimatitsissutiginikuuaa, assersuutigalugu inuussutissalerinermut oqartussaaffimmut, ukiuni kingullerni tiguneqarnissaanik eqqarsaatigineqarsimasumut sanilliullugu suliassaqarfiup ingerlanneqarnissaa akikinneerarsuussasoq.
Danmarkimi Finansministeeriaqarfiup ukiut tallimat matuma siornatigut naatsorsuusiarisimasaata Pele Brobergip oqaaserisai uppernarsarpai. Naatsorsuisimanerup takutippaa, susassaqarfiup ingerlanneqarnissaanut Danmarki 2015-mi 100.000 koruuninik atuisimasoq.
Missingiigallarsimaneq
Kalaallilli Nunaata aningaasat taamak amerlatigisut atorlugit susassaqarfimmik ingerlatsisinnaanera nalorninartortaqarpoq.
Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit CVR-mi nalunaarsorneqarsimasut amerlassusaat tunngavigalugit missingiisoqarsimavoq, susassaqarfimmullu aningaasartuutissat tamarmiusut tassunga ganngerneqarsimallutik. Naatsorsuisimaneq imatut isikkoqarpoq:
Suliffeqarfinnit CVR-mi nalunaarsorneqarsimasunit 580.000-it missaannik amerlassuseqartunit Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit 1328-t taamanikkut nalunaarsugaasimapput. Tassa suliffeqarfiit pineqartut 0,2 pct.-iisa missaanniittut. 2015-imi Susassaqarfiup ingerlanneqarneranut aningaasarsianullu aningaasartuutit tamarmiusunut aamma aningaasaliissutinut nalikilliliinernullu katillugit 43,9 millioner koruunit atorneqarsimapput. Taamaammat Kalaallit Nunaanni nalunaarsukkanut 100.000 koruunit missaanniittut atorneqarsimasutut missingiisoqarsimavoq.
Savalimmiuni nalunaarsuisartunut 5,5 millioner koruunit atorneqartartut
Missingiinermi Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiit Danmarkimi ingerlatseqatigiiffiit peqatigitillugit annertuunik ingerlatsinermi iluanaarutigineqartartut ilanngunneqarsimanngillat. Missingiinermittaaq annertunerusumik digitaliseerisoqarnissaa pisariaqarsimavoq - 2015-imi missingiisoqarmat suliffeqarfinnut, naatsorsuutinut killilersugaanngitsumillu suliffeqarnermut tunngatillugit suliarineqarsimasutut nalunaarutigineqarsimasut tamarmik qarasaasiaq atornagu nammineerluni suliarineqarsimasut, naatsuutini allassimavoq.
Danmarkimi Erhvervsstyrelsemit erseqqissaassutigineqarpoq, Savalimmiuni nalunaarsuisarnermut (Skråseting Føroya) sanillersuussisoqarnissaa eqqarsaatigineqartariaqartoq, Savalimmiummi Kalaallit Nunaannut sanillersuunneqarluarsinnaammat.
Skráseting Føroya Savalimmiuni suliffeqarfiit akitsuutinik akiliuteqartinneqartarnerisigut aningaasalersorneqarpoq, Savalimmiunilu aningaasanut inatsit naapertorlugu 2022-mi Skráseting Føroya-mut 5,5 millioner koruunit missaanniittut aningaasartuutigineqassapput. Fem millioner koruunit taakku akitsuutitigut isertitanit pissarisarineqassasut naatsorsuutigineqarpoq.
Susassaqarfiup angerlaanneqarnerani kinguneqaataasinnaasut erseqqinnerusumik paasisaqarfigineqarnissaat pillugit paasissutissat pissarsiareriaannaarpasipput. Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip (IA) angerlaassinissamut atatillugu Danmarkimi naalakkersuisunut apeqqutigisimavaa, susassaqarfik ullumikkut angerlaanneqartuuppat, 2015-imi aningaasartuutissat nalilerneqarsimanerat allannguuteqassanersut. Danmarkimili naalakkersuisut suli akissuteqarsimanngillat.