Aputip iminngornera nunarsuatsinnut milliardinik akeqarpoq
Issuttoq nunarsuarmut nillataartitsivittut ippoq. Silaannaap kissakkiartornera ullumikkut nunarsuatsinnut milliardilikkaanik dollarinik nalilerneqarpoq, ilisimatuut silap pissussanik naatsorsuisartut oqarput.
Ilisimatuut erngup qerisup nalinga misissorsimavaat, nunarsuarmullu qanoq akeqarnersoq.
Issittumi imit qerisut sisamaapput: Kalaallit Nunaata sermersuaa, Qalasersuup imartaani imap sikua puttasoq, issittumi nunap iluani qeriuaannartoq kiisalu avannaarsuani nunap qaani aput. Taama allappoq Information.
Ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu imeq qerisoq annertussutsimigut allanngorarpoq, ilisimaneqarporlu Kalaallit Nunaanni sermersuarmiittoq imeq qerisoq 2.850 billion literit missaaniittoq, ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugu issittup sikuata annertussusaa allanngorarluni, ukiuuneranilu 14 billion kubikmeterusarluni.
Imermi qerisoq qanoq akeqarpa?
Apeqqut iluamik akiuminaappoq. Qanoq ilisukkut nalinga? Kikkunnut? Qanorlu paasillugu?
Taamaakkaluartoq Alaskap ilisimatusarfiani, New Yorkimi Bard Collegemi kiisalu Pew Environment Groupimi ilisimatuut apeqqutip ilaa akiniarsimavaat. Akissutaallu tassaavoq, ukioq mannaannaq issittumi aput, sermeq qeriuaannartorlu silaannaap kissakkiartorneratigut annaasarput nunarsuarmut 61-niit 371-it milliardit dollarinik naleqartoq.