Ataatsimeersuarneq: Siumut Nuuk piumasaqarpoq Danmark nunat tamalaat eqqartuussivissuannut tunniunneqassasoq

Partiip immikkoortortqarfiisa ilaasa najukkaminni qanitaminnilu pissutsit iluarsiivigineqarnissaannik siunertaqarlutik siunnersuuteqartut , Siumut Nuuk toqqaannaq Danmarkimut nunatsinnilu danskinut tamanut sakkortuumik saassussivoq. Immikkoortortaqarfik piumasaqarpoq Danmark nunat tamalaat eqqartuussivissuannut tunniunneqassasoq.

Sisamanngornermi unnukkut takummaaneq oqaluasaarnerlu Villads Villadsen-ip efterskoliani. Tallimanngornermi oqaluuserisassat imaannaangitsut ataatsimeersuartut isummersorfigalugillu oqallisigissavaat, taakkununnga ilaalluni Siumut Nuup pimasaqaataa Danmark nunat tamalaat eqqartuussivissuanut tunniunneqassasoq.

Partiip Nuummi immikkoortortaqarfia ataatsimeersuartunut piumasaqarpoq, Danmarkip nunat tamalaat eqqartuussivissuannut tunniunneqarnissaanut suliat aallartinneqassasut, pingaarnertullu Naalagaaffiit Peqatigiiffiata inuiannik toqoraasoqarneranut inerniliussai tunngavigalugit akisussaatinniarneqassasoq inuiannik toqoraasimasutut. (tassani pineqarunarpoq spiralilersuisoqarsimanera, aaqq.)

Tamatuma saniatigut immikkoortortaqarfik piumasaqarpoq Danmark inuiannut kalaallinut ajortuliarpassuaminut akisussaatinneqassasoq aammalu Danmarkip nunatsinni najuunnerani inuiaqatigiit kalaallit annaasarpassui pillugit taarsiissuteqarnissaanik anguniagaqartoqassasoq.

Immikkoortortaqarfiup taamatut siunnersuuteqarnermini ilaatigut makku innersuussutigai:

  • 1953-mi Uummannarmiut nuutsitaasimanerat
  • 1953-mi aalajangersaanerit Danmarkimut ilanngutsitaanitsinnut
  • G-50
  • G-60
  • Inoqarfippassuarnik inuerusaanerrit
  • Inatsisitigut ataataqanngitsut
  • Timmisartorsuup nakkarnerani qaartartut pillugit
  • Camp Centurymi atomimik misileraanerit
  • Ammip qalipaataanik immikkoortitsinerit
  • Akissarsianik allatigullu Nunatsinni inunnut appasinnerusutut inissiinerit
  • Qinngornernik misileraasimanerit misissorneqarnissaat (60-70-ikkunni)

"Naalagaaffinngornissamut Nalakkersuisoq" pilersinneqassasoq piumasarineqarpoq

Eqqartuuvissuarmut tunniussisoqarnissaanik piumasaqaateqarnermi saniatigut Siumut Nuuk aamma piumasaqarpoq kikkut "inuiaat kalaaliunersut" pillugu tunngaviusumik inatsisitigut aalajangersaasoqassasoq, kikkut nunap inoqqaavisa kinguaavisut imminnut taaneqarsinnaassanersut. Taamatut kikkut imminnut kalaallisut taasinnaanersut pillugu tunngaviusumik isummersitsiniarnermi maluginiarnarpoq kalaallisut oqalussinnaaneq qitiusumik inissisimatinneqartoq imminut "kalaalivittut" taasinnaassagaanni.

Taamatut aallarniuteqariarluni Siumut Nuuk piumasaqarpoq partii Siumut piumasaqaateqassasoq Naalagaaffinngornissaq pillugu Naalakkersuisumik, naalagaaffinngornissamut aqutsisussamik pilersitsisoqassasoq, taannalu avaqqunneqarsinnaassanngitsoq.

Avataaniit suliartortitat piffissamik killilikkamik isumaqatigiissuteqarfigineqartassapput

Aamma Siumut Nuuk piumasaqarpoq kikkulluunniit nunatta avataaniit suliartortut piffissamik killilikkamik nunatsinni sulisinnaassasut isumaqatigiissuteqarfigineqartassasut, sivitsuinissamillu isumaqatigiissuteqarsimanngitsut nunaminnut angerlartassasut.

Taamatuttaaq immikkoortortaqarfik piumasaqarpoq inatsisitigut qulakkeerneqassasoq nunaqavissut kalaallit atorfinni salliutinneqartarnissaat, taakku allanit tamanit salliullutik atorfinnut innersuunneqartassammata.

Immikkoortortaqarfik Danmarkimut tunngatillugu allanik aamma siunnersuuterpassuaqarpoq. Ilaatigut nunasiaataasimaneq pillugu ilisimatusarfimmik, nunasiaataasimanerup kingunerisaanik qulaajaasinneqartussamik pilersitsisoqassasoq siunnersuuteqarpoq, allaallu nunasiaataasimaneq pillugu meeqqat atuartut atuartinneqartassammata ilinniusiortoqassasoq, innuttaasut nunasiaataasimanermit anniaateqartut ikiorneqassasut kiisalu nunasiaataasimaneq pillugu katersugaasivimmik pilersitsisoqassasoq.

Immikkoortortaqarfiit siunnersuutaat tallimanngornermi ualikkut nalunaaqutaq sisamanut oqaluuserineqassapput.

Powered by Labrador CMS