Ataatsimut oqaluttuarisaaneq pillugu qulaajaaneq: Suliassat nassuiarneqarnerat kingusinaarluni piareerpoq
Danmark 45 millionit koruuninik akiliissaaq, pissutsit oqaluttuarisaanermut tunngasut pillugit qulaajaanermut ukiunik tallimanik piffissaliisoqarpoq, taassuma pisimasunik saammaasseqatigiinnissaq siuarsassavaa. Sisamanngornermi saqqummiussisoqarnerani tamanna atuarneqarsinnaavoq.
Sorsunnersuarmit kingullermit ullumimut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit qulaajaanermi suliassat nassuiarneqarnerat siorna oktobarimi piareertussaagaluarpoq.
Pissutsit piviusut, naalakkersuinikkut aalajangiinerit pisimasullu pingaarnerit, Kalaallit Nunaata ineriartorneranut, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit malunniuteqaqataasimasut imaluunniit kalaallit nunaanni innuttaasunut kinguneqartitsisimasut nassuiaanermi sammineqassapput.
- Nunatta Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit oqaluttuarisaanermik qulaajaalluni ilisimasat tunngavigalugit ataatsimoorussamik suliaqarneq oqaluttuarisaanerup qulaajarneqarnissaanut paasineqarnissaanullu tapersiissaaq, aamma aalajangerneqarsimasut iliuuserineqarsimasullu kingunerisaannik nassueruteqartoqassaaq pereersut pillugit saammaateqatigiissinnaaneq taamatut iliuuseqarnikkut tunngavissiuunniarlugu, suliassanut allassimaffimmi ilaatigut taama allaqqasoqarpoq.
Qulaajaanissaq pillugu siorna juunimi Inatsisartunit aalajangerneqarpoq, danskit ministeriunerata, Mette Frederiksenip, aamma Naalakkersuisut siulittaasuata, Mute B. Egedep juunip naanerani tamanna aamma isumaqatigiissutigaa. Suliassanut allassimaffik 2022-mi oktobarimi piareertussaagaluarpoq, kisianni Folketingimut qinersisoqarnerata suliaq kinguaattoortippaa, ullumikkullu pilersaarut piareerpoq.
Suliat ilisimaneqanngitsut saqqummersinnaapput
Innuttaasut amerlasuut meeqqat misiligutaasimasut, inatsisitigut ataataqanngitsut aamma spiralilersuinermut eqqugaasut ilisimasaqarfigereerpaat. Qulaajaanermili sulianik amerlanerusunik saqqummertoqarsinnaasoq, illuatungeriit isumaqatigiissutigaat.
Taamaammat Sorsunnersuaq kingullermit maannamut imaluunniit nunatta sulianut immikkoortunut akisussaaffimmik tigusinissaata tungaanut piffissami nutarteriffiusumi suliat pingaarutillit aamma ingerlatsinerit qulaajarneqassapput.
- Suliat ingerlatsinerillu tassaasinnaapput sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq, nunatsinni inoqarfinnik matooraanerit, 1950-imit 1980-imut qitornavissiartaarnermi periutsit pillugit suliat, meeqqat kalaallit Danmarkiliartitaasarneri, Danmarkimit sulisussarsiortarnerit, suliassanut allassimaffimmi oqaatigineqarpoq, tassanilu aamma sulianik amerlanerusunik suli misissorneqarsimanngitsunik peqarsinnaanera nassuerutigineqarpoq.
- Assersuutini pisut tamarmik ersersinneqanngillat, ingerlatsinerillu sulialluunniit manna tikillugu tamanut ammasumik ilisimatitsissutigineqarsimanngitsut paasineqarnissaat aamma qulaajarneqarnissaat, tamanna Naalakkersuisunit Múte Bourup Egedemit aamma Danmarkimi uddannelses- og forskningsministerimit Christina Egelund nassuerutigineqarpoq.
Kalaallit Nunaata aqussavaa
Ilisimatusarnermut aqutsisumik naleqquttumik maanna nassaartoqassaaq. Qulaajaanermik aqutsisoq Ilisimatusarfimmut atatinneqassaaq.
Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit aamma Danmarks Frie Forsknings Fondip sioqqutissumik ataatsimoorussamik inassuteqareernerisigut Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Timersornermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup Aqqaluaq Biilmann Egedep aamma ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministerip ilisimatuutut misissuinermut pisortaasussaq ataatsimoorlutik toqqassavaat.
Qulaajaaneq naammassippat allagaatit tamarmik Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfianut tunniunneqassapput, tamannalu ukiut tallimat qaangiuppata pissasoq naatsorsuutigineqarpoq.