Challengerip taartissaa aajuna
Timmisartut alapernaarsuutit ilaatigut Nunatsinnialapernaarsuisussat aamma aqqartartunutakiuiniarnermut atorneqartussat, illersornissaq pilluguisumaqatigiissutissami illersornissamik suliaqartutkissaataanni sallernut ilaapput.
Illersornissamik isumaginnittut timmisartunut pisoqalereersunut nungullarsimasunullu Challengerinut, Nunatsinni alapernaarsuinermut annaassiniarnernullu ullutsinni atorneqartunut taartaasussat, timmisartut sorliunissaat maanna saqqummiuppaat.
Taamak allaaserinnippoq aviisi Sermitsiaq.
Sakkutuut timmisartuisa Challengerit pingasuusut Nunatsinni tamatigut angerlarsimaffeqarnissaat ukiuni arlalinni anguniagaasimavoq, sakkutuulli anguniagaq tamanna piviusunngortikkuminaatsissimavaat, tamatumunnga patsisaalluni timmisartut teknikikkut ajoquteqarlutik nunamiiginnartarnerat. Tamanna pillugu Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) Danmark Nunatsinnut pisussaaffiminik naammassinnissinnaannginnerarlugu isornartorsiorpaa (takuuk Sermitsiaq 2023/31).
Timmisartut Challengerit timmisartunik alapernaarsuutinik P8 Poseidoninik Boeingimeersunik taarserneqarnissaat sakkutuut kissaatigaat. Taakku pisiariniarneqarlutik ukiuni 2030-mit 2032-mut, 6,9 milliardit koruuninillu akeqartussatut naatsorsuutigineqarlutik.
P8 Poseidon-it 2009-mi tuniniagaalerput ilaatigullu USA-mi, Canadami, Tysklandimi, Tuluit Nunaanni, Australiami aamma Indiami atorneqarlutik. Aamma Norge timmisartunik taamaattunik tallimanik pisisimavoq, nunap taassuma imartarujussuani alapernaarsuisussanik. Timmisartoq taamaattoq siulleq Norgemi sakkutuunut timmisartortartunut siorna tunniunneqarpoq – pilersaarutillu naapertorlugit timmisartut nutaat taakku ukiut nikinnerannit alapernaarsuisinnaalissallutik. Timmisartut Norgep avannaani timmisartoqarfimmi Evenes-imi Narvikip eqqaaniittumi, Bodøp aamma Tromsøp akornanniittumi angerlarsimaffeqarput.
Allaaserisaq tamaat aviisimi Sermitsiami atuaruk.
