Enoksenip KNI-p pisiniarfia qulakkeernianngilaa
KNI-p Danmarkimi pisiniarfia tuniniarneqartoq naalakkersuisut siulittaasuata annaannianngilaa. Tamatuma kingunerisinnaavaa Danmarkimi kalaalimineerniarfeerunnera.
Tamanna takuneqarsinnaavoq naalakkersuisut siulittaasuata Hans Enoksenip inatsisartunut ilaasortamut Kuupik Kleistimut akissutaani, taassuma KNI-p pisiniarfiata matunera apeqqutigimmagu aammalu apeqqutigalugu Danmarkimi kalaaliminernik tuniniaanermik aaqqissuussineq naalakkersuisut ingerlatiinnarusunneraat.
Naalakkersuisut paasisinnaalluarpaat Danmarkimi najugaqarluni kalaaliminernik pilersorneqarsinnaanermik kissaatigisaq. Naalakkersuisulli eqqarsaatiginngilaat tamassuma sulissutiginissaa.
– Naalakkersuisulli isumaqarput Namminersornerullutik Oqartussat inuiaqatigiinni suliassarinngikkaat innuttaasut Kalaallit Nunaata avataani najugaqartut kalaaliminernik neqeroorfigineqartarnissaasa qulakkeernissaa, Hans Enoksen §36 malillugu akissummini allappoq.
Enoksenip ilanngullugu innersuussutigaa kalaaliminernut klubbimik taaneqartumik aaqqissuussineq, tassuuna periarfissaqarmat Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nerisassanik eqqussuinissaq. Naalakkersuisut siulittaasuat naapertorlugu KNI ikiuunniarpoq kalaaliminernut klubbip ingerlateqqinniarneqarnerani. Imaassinnaavoq Danmarkimi Kalaallit Illuutaat aqqutigalugit.
KNI-p aningaasaqarnerata pingaarnerusumillu sammisaqarfiisa aaqqissuuteqqinneqarnerisa iluarsiniarneqarnerisalu kingunerisaanik KNI aalajangerpoq Københavnimi Strandgademi pisiniarfik tuniniarniarlugu. Pisiniarfik, kaaviiaartitai amerliartoraluartut, ingerlatsinermi 1 million koruunit missaannik amigartooruteqarpoq. KNI-p naatsorsuutigaa piaartukkut pisiniarfik tunissallugu, Hans Enoksen paasissutissiivoq.