EU: Qipoqqaat aallaaqinasigit
Danmarki kisimiilluni inissisimavoq, EU-p sinnerata kalaallit qipoqqarnik piniarsinnaanissaat mattutissagunarpaa. - Silaqanngillat, danskit arfanniarnermut kommissæriat isumaqarpoq.
Siorna itigartitsineq inerneruvoq. Kisianni maannakkut naalagaaffeqatigiit misilinniarpaat Kalaallit Nunaanni qipoqqarnik piniarsinnaanerup eqquteqqinneqarnissaata iluatsinneqarnissaa.
ATUARUK ALLAASERISAQ: Ilisimatuut qipoqqarnik piniarnissaq taperserpaat
Ukiuni 22-ni arferit taakku angisoorsuit Kalaallit Nunaanni piniaqqusaasimanngillat, kisianni ilisimatuunit tapersersorneqarlutik kalaallit ukiuni tulliuttuni pingasuni ukiumut qipoqqarnik qulinik pisaqartarusupput "nunap inoqqaavinut pisassiissutitut" taallugit, taamaaliornikkut sumiiffinni inuiaqatigiit neqissaqarnissaat qulakkeerniarlugu.
Kisianni ilisimatusarneq taannaavoq. Allarluinnaavoq politikikkut isumaqatigiinniartarnerit Nunat Tamalaat Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuata (IWC) ukiumoortumik ataatsimiinnaranni, ukioq manna portukiit qeqertaanni Madeirami ingerlanneqartumi. Ataatsimiinnerup naanissaanut ullut marluinnanngortut siornatut itigartitsinissamut inissittoqarsimanerani ilimanarluinnarpoq.
- Uagut ajornartorsiummut maanna akimmisimaartinneqarpugut tassalu EU-p Danmarki kisimi peqataanani ataatsimoorlutik taasisalersimaneranik. Kiisalu siornatut EU akerliulluni taasissappat, taava tamanna uagut iluatsissinnaanngilarput, danskit arfanniarnermut kommissæriat Ole Samsing oqarpoq.
Ugguarutigaa nunat arlalippassuit qipoqqarnik piniartarnerup inerteqqutaalluinnarnerata taamaatinneqarnisaa oqaluusererusunngimmassulluunniit.
- Biologit naliliinerat tunngavigalugu tamanna silaqannginneruvoq. Kisianni arlalitsigut qipoqqaat uumasutut illernartuutitatut isigineqalersimapput, Ole Samsing oqarpoq, piffissarlu kingullerpaaq tikillugu nunat EU-mut ilaasortaasut ataatsimoorlutik taasisarnerat atorunnaarsinniarsariniarpaa kiisalu danskit aamma kalaallit kissaatigisaat tapersersortinniarlugu.
Tamatuma akerlianik avatangiisimut aamma uumasunik illersuiniaqatigiit Danmarki pisuutinniarsaraat arfanniarneq pillugu ataatsimiinnerup pitsaasumik ingerlaneranik aserorteriniarnerarlugu qipoqqarnik piniartarnerup aallarteqqinneqarnissaanik piumasaqaateqarnermigut. Kalaallinut akuersinerup kingunerissavaa amerlasoorpassuarnik tamatumunnga assingusunik apeqqutilliisoqartalernermik ammaassineq, isornartorsiuineq taamatut nipeqarpoq.
Akuersissutigineqareersimasunik Kalaallit Nunaanni ukiumut pisassaritinneqareerput tikaagulliit 200-t, tikaagulliusaat 19-it aamma arfiviit marluk.