Ilisimatusaat nutaaq: Tunup avannaarsuani uunartumik puilasoqarpa

Danmarks Frie Forskningsfondip ilisimatusartoq William Colgan 2,9 mio. koruuninik aningaasaliiffigaa. Taassuma misissussavaa Tunup avannaarsuani sermersuarmi uunartumik puilasoqarnersoq.

Indlandsisen
Published

Danmarks Frie Forskningsfondip GEUS-ip ilisimatusarluni misissuinissai sisamat 13 mio. koruunit sinnerlugit aningaasaliiffigai.

Suliniutit ilaanni Tunup avannaarsuani uunartumik puilasoqarnersoq misissorneqassaaq. GEUS nittartakkamini taama allappoq.

Ilisimatusartoq William Colgan 2,9 mio. koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq, Tunup avannaarsuani sermersuup iluani uunartumik puilasoqarnersoq misissuinissamut atugassanik.

- Tunup avannaarsuani sermersuup iluani uunartumik puilasoqarnissaanut takussutissaqarpoq. Ilumut peqarnersoq, amerikami immikkut ilisimasallit peqatigalugit misissuisoqassaaq, GEUS suliniut pillugu nassuiaateqarpoq.

"Sermersuup sanngeequtaa"

GEUS-ip ilanngullugu nassuiaatigaa nunatsinni puilasunik arlalinnik nassaartoqareersoq, sermersuulli naqqani peqarnersoq suli paasineqanngitsoq. Sermersuup nikittarnerata paasisimasaqarfiginera tamatumani allanngorsinnaavoq:

- Sermersuaq sukkasoorujussuarmik nikikkiartorpoq, nassuiaataalu suli paasinngilarput.

- Sermersuup iluani puilasoqassappat, sermersuaq naqqaniit kissanneqartarsimassaaq, tamannalu sukkanerusumik ingerlaarnermik kinguneqarsinnaalluni. Misissuinerup tamanna qulakkiissaavaa, GEUS allappoq.

Danmarks Frie Forskningsfondip nunatsinni suliniut alla aamma aningaasaliiffigisimavaa. Tasersuit sikusartut pillugit misissuisoqassaaq, tamannalu nunatta kitaani ingerlanneqassalluni.

Powered by Labrador CMS