Ilisimatusarnerup takutippaa Kalaallit Nunaat silap pissusianik allanngortitserujussuanngitsoq
Ilisimatuut naapertorlugit Kalaallit Nunaata metanimik tigooqqaanera aniatitaanit annertuneruvoq.
Kalaallit Nunaat silap pissusianut tunngatillugu ulorianartumik toqqortaqanngilaq.
Maannamut isumaqartoqarsimavoq nunap sikuata aakkiartornerani metanerujussuit aniasartut silap pissusianut ajornartorsiutaangaarumaartut, sakkortuumik metani kissatsikkiartortitsisumik gasseqartarmat.
Københavns Universitetimili misissuinermi nutaami inerniliunneqarpoq Kalaallit Nunaata ukiumi 2000-imiilli nunani panertuni silaannaq isugutattuni silaannarmut aniatitaanit annertunerusoq tigooqqarsimagaa.
Tamanna universitetimit tusagassiuutinut nalunaarummi ilisimatitsissutigineqarpoq.
Ilisimatuut inerniliipput Kalaallit Nunaata ukiut tamaasa agguaqatigiissillugu 2000-imiilli nunani panertuni silaannarmit metanimik 65.000 tonsit sinnerlugit tigooqqaasartoq, taamatullu aamma nunani panertuni metanit 9.000 tonsit aniatittarai, universiteti allappoq.
Uumassusillit mikisut metanimik pilersitsisut
- Tamatumunnga pissutaavoq Kalaallit Nunaanni nunat panertut nalinginnaanerat, tassanilu metan silaannarmit nunap qaavatigut tiguneqartarmat, aamma Kalaallit Nunaanni sumiiffiit sermeqanngitsut aatsaat sermersuaqarnerata nalaani sermeerunnikuummata, taamaattumillu sumiiffiit allat assigalugit metanimik aniatitsinissamut pisariaqartumik kulstofimik toqqortaqarsimannginnerat, professori Bo Elberling, misissuinermi aqutsisoq oqarpoq
Ilisimatuut isummersimapput nunap qaavani uumassusillit mikisut metanimik tigooqqaasuusut kuldioxidinngortitsisuusullu, taannalu metanimit gas-iuvoq kissatsikkiartortitsisoq sakkukinnerusoq.
Ilisimatuut naapertorlugit misissuinerup nutaap inuit gassinik kissatsitsisunik aniatitsinerisa annikillisinneqarnissaat allanngortinngilaa, Kalaallit Nunaannili metanimik aniatitsinerup qanoq annertutiginera pillugu paasisanik maannamut ilisimaneqanngitsunik ilasaqarpoq, Københavns Universitet allappoq.
Misissuineq atuagassiami Nature Communications Earth & Environment-imi saqqummersinneqarpoq.