Ilisimatusarsimaneq: Kalaallit sukkunik sapigallit peqqissuunerusut

Ilisimatusarsimanerup nutaap takutippaa, kalaallit sukkunik sapigallit tuattuunerusut, aammikkut orsukinnerusut uumatimillu taqaasigut milittuunnginnerusartut.

Inuit sukkunik sapigallit, assersuutigalugu sukkutalinnik nerigaangamik naarlulertarput, pullangalertarput timmilertarlutilluunniit. Inuilli sukkunik sapigallit aamma sukkunik iisaqartaraluarlutik inooriaatsip nassatarisaanik nappaateqalersinnaanermut ulorianartorsiunnginnerusarput.

Gen-i inunnik sukkunik sapigaqalersitsisartoq Kalaallit Nunaanni taamaallaat atugarineqarpoq, tamannalu immikkuullarilluinnartuuvoq.

- Sooq peqqinnerunersut ilisimanngilarput, Vi ved endnu ikke, hvorfor de er sundere, Steno Diabetes Centerimi postdoc Ninna Senftleber oqarpoq, itisiliillunilu:

- Tamanna paaserusuttorujussuuarput, pualavallaarnermi aamma inooriaatsip nassataanik nappaataalersartut ullumikkut toqussutaasartut annertunerit ilagimmassuk. Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq, nunarsuarmili tamarmi, taanna oqarpoq.

Gen-i inooriaatsip nassataanik nappaataalersartunut aaqqiissutaassasoq

Ilisimatusarnermi maanna alloriaqqittoqarniarpoq, tassani inuit sukkunik sapigallit sooq inooriaatsip nassataanik nappaateqalersinnaanermut ulorianartorsiunnginnerusarnersut ilisimatusartunit misissuiffigineqassalluni.

"Sukkunut-gen-i" pillugu ilisimasat:

Sukkut timimiilersinniarlugit, inalukkani annikinninngorlugit nalinginnaasumik aggorneqartarput.

Angajoqqaanit marluusunik ”sukkunut-gen-i” kingornussimagaanni, inalukkat sukkunik agguisinnaasanngillat, sukkullu taamaalillutik inalukkaniit timimut ingerlateqqinneqartaratik.

Kalaallit Nunaanni inuit sisamaagaangata, ataatsip angajoqqaamit aappaaniit gen-i kingornunneqartarpoq

Kalaallit Nunaanni inuit 100-gaangata marluk missaanniit angajoqqaaminnit marluusunik gen-i kingornunneqartarpoq

Inuit angajoqqaaminni marluusunit gen-imik kingorunnussisimasut:

Inunnut allanut sanilliullutik agguaqatigiissillu 5 kilot missaannik oqinnerusarput

Timiminni orsukinnerusarput

Aaminni orsukinnerusarput

Pissarsiffik: Steno Diabetes Center

Ninna Senftleberip oqaluttuaraa, gen-i pineqartoq inuillu tassannga gen-illit qanoq atugaqartarnersut pillugit ilisimatusartoqarpallaarsimanngitsoq. Tamatumunnga pissutaasorineqarpoq, gen-i pineqartoq issittumi innuttaasuni taamaallaat atugaanera, taamaammallu nunarsuarmi qaqutigoorluinnartuullunilu immikkuullarissuullu at der ikke findes meget forskning på det gen, og hvad det betyder for folk at have det. Det skyldes formentlig, at genet kun findes i arktiske befolkninger og derfor er ret sjældent og unikt på verdensplan.

Ilisimatusarneq nutaaq

- Taamaammat inuit gen-imik tassannga qanoq sunnerneqartarnersut paaserusupparput. Assersuutigalugu inuit taakku inalukkaminni inunnit allanit allaanerusunik bakteeriaqarnissaat naatsorsuutigaarput, aamma kitaamiut nerisarisartagaannik nerigaangamik allatut qisuariartarnissaat naatsorsuutigaarput, taanna oqarpoq.

- Kalaallit sukkunik sapigallit, inooriaatsip nassataanik nappaateqalertarnerup qanoq akiorneqarnissaanut immaqa paasissutississinnaavaatigut. Aatsaalli sooq peqqinnerunerannut pissutaasoq paasigutsigu nappaataalersartut pinaveersaartissinnaavagut, taanna oqarpoq.

Nererusunneqarnerusartut

Ninna Senftleberip Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilisimatusartut allat peqatigalugit ilaatigut inalukkani bakteeriat assigiinngissuteqarnerat nerisarisartakkallu tamatumunnga nassuiaataasinnaanersut misissorniarpai.

Taassuma Sermitsiaq.AG-mut ilisimatitsissutigaa, inoqartoq sukkunik sapigalinnik ulluinnarni sukkutalinnik nerisaqartartunik. Misissuisimanerullu kingulliup takutissimagaa, ”sukkunik-gen-illit” allangut sanilliullutik sukkutalinnik nerisaqannginnerusartut.

- Taakku sukkutalinnik sukkutaqanngitsunillu nerisaqartaraluarlutilluunniit sukkut timaannut anngunneq ajorput, tamatumalu timaannut qanoq sunniuttarnera aamma nerisassanut nererusunneqarnerusunut tamanna qanoq sunniuteqartarnersoq misissorusupparput, taanna oqarpoq.

Ilisimatusartut januaarip qaammataani misissuiartorlutik Maniitsumukassapput. Maniitsumiit Nuummut misissuiartussallutik. Illoqarfinni taakkunani marluusuni ilisimatusartut inuit misissuiffigineqarniartut ilaatigut muffinitortillugillu mattattortinniarpaat, inuit sukkunik sapigallit nerisarisartagaat qanoq sunniuteqartarnersut paasiniarlugu. Aamma inalukkat bakteeriaannik misissugassanik tigooqqaasoqassaaq.

Ninna Senftleberip ukiup ataatsip ingerlanerani paasisaqarnissartik naatsorsuutigaa. Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit, Brugseni aamma Danmarks Frie Forskningsfond ilisimatusarnermut aningaasaliissuteqarsimapput.