Ilisimatusartoq: Isumannaallisaanikkut pissutsit ajorsiartuinnartut periusissiap nutaap imarisaanut sunniuteqarput

Naalakkersuisut partiillu sisamat pingasunngormat nunanut allanut, illersornissamut isumannaallisaanermullu politikkimut tunngatillugu ukiuni qulini tulliuttuni periusissiaq saqqummiuppaat.

Forsvarsakademimi adjunktip Marc Jacobsenip, Issittumi nunat tamalaat akornanni politikkimik naalagaaffeqatigiinnermilu pissutsinik ilisimatusartup, Issittumi isumannaallisaanikkut pissutsit ajornerulersimanerat maluginiaqqissaarpaa. Eqqisseqateqarusunnermik pissutsillu eqqissisimanartuunissaannik kissaateqaraanniluunniit sakkutuussutit pisariaqarnerat periusissiami nassuerutigineqarpoq.

Tamanna ingammik 2011-mi saqqummiunneqartumut sanilliukkaanni periusissiap naggataani erserpoq:

- Silarsuarmi Issittumilu, Kalaallit Nunaata najugaqarfigisaani, isumannaallisaanikkut politikkimut tunngatillugu piviusoq pillugu nutaarluinnarmik ilisimasaqalersimanerput maluginiarnartorujussuuvoq.

USA-p sakkutuui nunatsinniittuaannassapput

- Periusissiaq piviusorsiornerujartuinnarpoq. Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimaffia ilisimaarilluarneqaleraluttuinnarpoq. Nunap immikkoortua siornatigornit najugaqarfigalugu ulorianarneruvoq, tamatumali saniatigut eqqissinerup siuarsarnissaanik erseqqissaanikkut Ruslandip aarlerinartorsiortitsinera oqimaaqatigiissarniarneqarpoq, Marc Jacobsen oqarpoq nangillunilu:

- USA-p sakkutuui Kalaallit Nunaanniittuassasut naluneqanngilaq. Kalaallit Nunaat Amerikap avannaata ilagimmagu sakkutuuerunneqarnissaa piviusorsiornerunngitsoq, tamannalu USA-p Ruslandimut illersornissaanut pingaaruteqartoq naluneqanngilaq.

Naak Rusland isumannaallisaanermi pissutsit ajorsiartuinnarneranni pingaarnertut inissisimaffeqaraluartoq Kalaallit Nunaatalu sanilerigaluaraa, Rusland periusissiami eqqaaneqakulannginnera ilisimatusartup assersuutigalugu maluginiarpaa:

- Periusissiami 25-nik quppernilimmi Rusland pingasoriaannarluni eqqaaneqarmat maluginiarnarpoq, Danmarkip nunanut allanut politikkimut periusissiaanut aasaq saqqummiunneqartumut sanilliukkaanni, tassani 15-inik qupperneqartumi 45-riarluni eqqaaneqarmat.

Siuttooqqikkumapput

- Rusland Danmarkimi Kalaallit Nunaannut sanilliullugu soqutigineqarnerujussuusoq kisitsinerup takutippaa, naak Rusland Kalaallit Nunaallu Qalasersuarmi sanileriikkaluartut, Marc Jacobsen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttuunissaa periusissiami erseqqissarneqarmat Marc Jacobsenip aamma pingaarutilittut isigaa:

- Kalaallit Nunaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Kunngeqarfiup aallartitaani siuttuujumavoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni kunngeqarfiup siulittaasuuffimmik tigusinissaa qalliartortillugu tamanna nukinginnarneruleriartorpoq. Tamanna aappaagu pissaaq.

Iluatsissappat nutaaliornerussava, aamma Kalaallit Nunaata inissaqarnerulerneranik ersersitsissava?

- Qanoq kingumut qiviartigissanersugut apeqqutaavoq. Ukiut qulit kingumut qiviarutta tamanna nutaajuvoq, 2013-imimi Kalaallit Nunaat Savalimmiullu oqaasissaqannginnerupput. Ukiunili kingullerni pissutsit allanngoriartuaarsimapput.

Ataatsimut periusissiamik aqqutissiuussisinnaavoq

- Issittumi Siunnersuisoqatigiit 1996-imi pilersinneqarmata Lars-Emil Johansenip Kunngeqarfik Danmark sinnerlugu Ottawami nalunaarut atsiorpaa. Taamanikkut Kalaallit Nunaat nuimanerusumik inissisimaffeqarsimavoq. Tamanna aamma isumaqarpoq ullumikkutut nuimatiginngitsoq, maannakkut naalagaaffinnit aqunneqarnerulersimammat.

Kalaallit Nunaanni periusissiap naammassineqarnera Kunngeqarfimmi Issittoq pillugu ataatsimut periusissiaqarnissaata qallineranik isumaqartoq Marc Jacobsen naliliivoq:

- Issittumi naalagaaffinni kisiartaalluta Issittoq pillugu periusissiaqanngilagut, 2025-milu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasunngornitsinni periusissiaqanngikkutta sianiilliornerujussuussaaq.

Marc Jacobsen naapertorlugu periusissiat taakku nunanit allanit naalakkersuisunit diplomatinillu misissoqqissaarneqartarput, taamaattumillu Kunngeqarfiup ataatsimut periusissiaqalernissaa nukinginnartuuvoq. Tamanna pillugu aamma Kalaallit Nunaata periusissiaa nutaaq nunarsuup sinneranit maluginiarneqangaassaaq.