Ilisimatusartoq Tunup avannaanut ukiut 46-t qaangiuttut qaarusunnut uternialerpoq

Tunup avannaani qaarusunni ujaqqat kusugaasat silap pissusiata pinngortitamut sunniutai pillugit nutaanik ilisimasaqalerniarluni maanna misissorneqalerput.

Nunatami qaarusuit Tunup avannaani Sermersuup eqqaaniipput.
Published

Tunup avannaani qaqqami qaarusuit arlallit 1977-miilli siullermeerlutik misissorneqassapput. Misissuinermi ilisimatusartut ilagaat Peter Frykman, taanna taamanikkut qaarusunnik nassaarinneqataallunilu misissuisimasut ilagaat, taannalu maanna ukiut 46-t qaangiuttut uternialerpoq.

Nunap qanoq issusianik misissuisarfik De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark Grønland (GEUS), taama ilisimatitsivoq, taanna ilisimatusartunik qaqqamut 'C.H. Ostenfeld - Nunatak' qaarusulimmut aallartitsivoq.

Qaqqaq sermeq iigartartumi Wordiemiippoq, taannalu Sermersuarmit 20 kilometerisut ungasissusilimmiippoq.

Assiliiviup qullianik taamaallaat misissorneqartoq

GEUS-imi immikkoortortaqarfimmi Geoenergi og -lagringimi Peter Frykman ilisimatusartuuneruvoq, 1977-imilu ilisimasassarsiorluni angalanermi qaarusunni silarliit taamaallaat assiliiviup qullitaannik misissorneqarsimapput:

- Ilummut 20 meterit sinnerlugit iserusunngilagut, kisianni iluani arlalinnik sulloqarpoq. Takusavut taamaattumik killeqarpoq, taamaammat uteqqilluni misissorluarnissaat pissanganarpoq, Peter Frykman, Geus.dk naapertorlugu taama oqarpoq.

Paasisassarsiorluni angalanermi siullermi ilisimatusartut qaarusunni ujaqqanik kusugaasani anginngitsunik siumugaqarput. Qaarusunni ujaqqanik kusugaasanik anginerusunik nassaarnissaq maanna neriuutigineqarpoq. Tassami taakku piffissap ingerlanerani silap qanoq issimaneranik paasissutissanik pingaarutilinnik imaqarput:

Immaqa ukiuni 800.00-ini silap qanoq inneranik ilisimasaqalersitsisinnaasut

- Taakkunannga tigusilluni misissuinermit ilisimatusartut qanga sermersuaqartarneranit kingullermit immaqalu kingumut ukiut 800.000-t pallillugit silap qanoq issimaneranik ilisimasanik pissarsisinnaapput.

- Sermersuarmit sermimik qillerilluni paasissutissat sanilliutissagaanni ”taamaallat” kingumut ukiut 130.000-t pallillugit paasisaqarfiusinnaapput, GEUS ilisimasassarsiorluni angalanermut tunngatillugu allappoq.

Ilisimasassarsiorluni angalaneq sapaatip akunnerinik marlunnik sivisussuseqassaaq, Peter Frykmanillu University of South Floridami professori Bogdan Onac, qaarusunnik aamma palæoklima ilisimatusarnermi immikkut ilisimasalik angalaqatigissavaa.

Suliniut Aage og Johanne Louis-Hansens Fondimit aamma Aase og Jørgen Münters Fondimit tapiissuteqartoqarneratigut piviusunngorsinnaasimavoq, GEUS allappoq.

Powered by Labrador CMS