Ilisimatuup Kalaallit Nunaanni aqqartartuliinissaq inassutigigaa
Danmarkimi sakkutuut imarsiortut aqqartartui ilaneqartuuppata, paasineqarani Kalaallit Nunaata imartaani qanorluunniit iliuuseqartoqarsinnaannginneranik sakkortuumik takutitsinerussaaq.
Politiit assiliivinnik nakkutilliissutaasunik ikkussuinerinnakkut Nuummi pinerluuteqartunik tigusarinnissinnaanngillat. Politiit aamma biileqarput, illoqarfimmi angalaarlutik tigusarinnittarniassagamik imaluunniit illoqarfimmi angalaarnermikkut inuit illoqarfimmi politeeqartoq eqqaamaniassammassuk.
Danmarkimi Center for Arktiske Sikkerhedsstudier ved Forsvarsakademietsimi ilisimatooq Johannes Riber taamatut assersuusiorpoq.
Ilisimatuup tusagassiorfik Ræson aqqutigalugu kaammattuutigaa, Danmarki sakkutuut atortuinik pisiortornissamik salliutitsisariaqartoq, ilaatigut Savalimmiut Kalaallillu Nunaata imarttaanni susoqarneqarnik Danmarkiip nakkutilliinerunissaanik Nato-mit USA-millu kissaatigineqartut naammassiniarlugit.
Tamanna ilaatigut pisinnaavoq aqqartartumik nutaaliaasumik pisiaqarnikkut, ilisimatooq naapertorlugu tamanna anusinngorsaataasinnaammat.
Ilisimatooq: Malittarisassat malinneqartarnnginnera ajornartorsiutaavoq
- Maannakkutut itsillugu, Kalaallit Nunaata imartaani susoqartarnersoq ilisimanngilarput, qisuariarnissamullu killilimmik periarfissaqarluta. Qanoq ilillugu qulakkiissavarput, inuit paasineqarnissaminnut annilaangalersinnaanerat, ilisimatooq aperivoq.
Taassuma oqaatigaa, malittarisassaqaraanni taakkuninnga malinninnissamut taamaallaat killilimmik iliuuseqarsinnaasarneq ajornartorsiutaasoq:
- Imartami annertoorujussuarmiittarnerput takutissinnaanngilarput, naalagaaffeqatigiinnili maanna aqqartartuuteqartoqartoq kikkut tamarmik ilisimasuuppassuk, avatitsinniittut pissusilersuutigisartakkatik allanngortissavaat, Johannes Riber Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq, nangillunilu:
- Aqqartartut ullumikkut sananeqartartut nutaaliaanerujussuupput, ungasissumullu ingerlaarsinnaallutik. Taakkulu taamaammat Kalaallit Nunaanniitinneqarsinnaapput, isumaqarpungalu tamanna eqqarsaatigineqartariaqartoq.
- Aqqartartumik takussagutta qanoq iliussaagut?
Johannes Riberip Sermitsiaq.AG-mut oqaatigaa, 'piginnaasanik annertusaanissamik' pineqartartoq eqqarsaatigalugu, Issittumi nakkutilliinerunissamik pilersaarutaasoq aqqutigalugu, Kalaallit Nunaata imartaani susoqartarnersoq paasisaqarneruffiusinnaasoq, Illersornissaqarfilli ulorianartorsiortitsisinnaasunut qisuariarnissamut killilipilussuarnik periarfissaqartoq:
- Aqqartartumik takussagaluarutta qanoq pissaagut. Arlaat Nuup avataani periskopimik takunnippoq. Taava qanoq iliuuseqassaagut? Akissutissaq tassaavoq, iliuuseqarsinnaanngilagut, iliuuseqarnissamummi atortussaqanngilagut, Johannes Riber oqarpoq.
Ilisimatooq naapertorlugu, assersuutigalugu russit sakkutuuisa imarsiortui Islandip Kalaallillu Nutaata akornata kujataata tungaani angalaartarput.Angalaartarneranni danskit tungaannit nalaatsornerinnakkut ullumikkut paasineqartarpoq.
Ilisimatuup nassuerutigaa, sakkutuut atortuinut aningaasaliissuteqarnerunissaq, Kunngeqarfimmi nunat akornanni suleqatigiinnermi oqaluuserineqartartunut immikkutittunut sunniuteqarsinnaasoq.
USA-mit tatineqarneq
Piginnaasanik annertusaanerup inaarutaasumik ilusilersorneqarnissaa suli isumaqatiginninniutigineqarpoq, Naalakkersuisut nunami maani sakkussiortoqannginnissaanik kissaateqarnerat pissutigalugu. Piginnaasanik annertusaaniarnermi nakkutilliisoqarnissaa pineqarneruvoq, aammali Kalaallit Nunaanni illersonissamut ilinniarfissamik pilersitsinissamik imaqarluni.
- Danmarki marloqiusamik tatineqaqqavoq, Danmarkimimi naalakkersuisut pingaartumik USA-mit iliuuseqaqquneqarput, peqatigitilluguli Namminersorlutik Oqartussat isumaqatiginninniarfigineqartussaallutik.
- Tamanna ajornanngitsuaraappat iluarsineqareeraluarpoq, Danmarkili Kalaallillu Nunaat isumaqatiginninniartussaapput ataatsimullu paaseqatigiissuteqarnissaat neriuutigineqarluni, tassa Kalaallit Nunaat aamma pissarsisinnaatinniarlugu, Johannes Riber oqarpoq, nangillunilu:
- Oqaatigiinnarsinnaavara susassaqarfik manna sakkutuuliinerunissamik pingaaruteqarneruleriartortoq. Russit tungaannit tamanna eqqumaggineqarneruleriartorpoq, aamma pingaartumik Amerikamiut tungaanniit.
Illersornissaq oqallinnermi imartuujusoq
2021-mi illersornissamut sillimaniarnermullu politikki nunami maani politikkikkut oqallisigineqareersoq Danmarkimi ilisimatooq taamatut nalunaaruteqarpoq. Ilaatigut Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni sakkutuujusussaatitaanerup misilinneqartarnissaanik unitsitsinissaa pillugu Naalakkersuisut aalajangersimanerat politikkikkut oqallisigineqarsimaqaluni.