Immap kissakkiartornerata nannut annertuumik navianartorsiortikkai

Nutaarsiassaanngilaq nannut Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortinneqarnerat. Taamatuttaaq silap allanngornera – immap kissassusaata qaffakkaluttuinnarnera pissutaalluni – uumaniarlutik nerisassarsiortarnerminni periarfissaannut annertuumik sunniuteqarpoq. Tassami kiatsikkaluttuinnartillugu, siku aattoq annertusiartuinnartarpoq, tamatumalu malitsigisaanik nannut puisip neqaanik inuussuteqartuusut piniagassaalatsilertarput.

Nutaarsiassaavorli, immap kissatsinnera, qanorluunniit annikitsigigaluarpat nannut amerlassusaannut tamanna qanoq annertutigisumik sunniuteqartarnersoq paasineqarmat.

Tamannalu apeqqusersuisitsilerpoq, inuup pilersitaanik silap allanngoriartupiloornera nannut annannissaminnut qanoq periarfissaqartiginersut, taamak isumaqarput ilisimatuut nannut pillugit nutaamik misissueqqammertut, misissuinerullu inerneri taakku nunarsuarmi tusaamaneqarluartumi atuagassiami Science Advances-imi saqqummersinneqarput. Taamak allaaserinnippoq Videnskab.dk.

- Killiffik pitsaanngilaq

- Nannunut killiffik pitsaanngilaq, Eline Lorenzen Videnskab.dk-mut erseqqissaavoq. Taanna Københavnip universititiani Globe Institute-mi lektoriuvoq, taannalu ilisimatuut 20-it nunanit tamalaaneersut ukiuni arfinilinni misissuineranni peqataavoq.

- Ukiut 20.000-it ingerlanerini arlaleriarlutik nannut ikileriapiloornikuupput. Piffissani neriniarfiluffiusuni tamanna pisarpoq. Tassa piffissami sivisuumi ataqatigiissumik takunnissinnaassuseqarpugut; immap sikua nungukkiartulersarpoq immap kissassusaa qaffakkiartuleraangat, tamatumalu malitsigisaanik nannut ikiliartulersarput, taanna nangilluni oqarpoq.

Tamanna ilungersunarpoq, taamak isumaqarpoq Jakob Christensen-Dalsgaard, Syddansk Universitetimi uumassusileriffimmi Biologisk Institutimi lektoriusoq, ilisimatuut misissuisimanerannik sukumiisumik ingerlatsisimasunut nersualaarinnippoq.

- Takorloortarparput, uumasut naleqqussartartut, taamaattorli killeqarpoq qanoq annertutigisumik naleqqussarsinnaanerat. Aamma killissaq taanna nannut misikkariffiginerusinnaavaat, tassami uumasut taakku amerlannginnamik, Jakob Christensen-Dalsgaard oqarpoq itisiliillunilu:

Ilisimatuut tupaallatsinneqarput

- Sananeqaatikkut assigiinngisitaartuuneq naleqqussallaqqissutsimut aalajangeeqataasarpoq, tamannali aarleqqqutigineqarsinnaavoq nannut angusinnaarpianngikkaat, tassami nanoqatigiit amerlassusaat killeqarami.

Ilisimatusarnerit nutaat taakku takutippaat, ukiuni kingullerni 20.000-ni Kalaallit Nunaata imartaa arlaleriarluni 0,2 aamma 0,5 gradimik kissatsittarsimasoq, pinerillu tamaasa nannut 20-40 procentimik ikileriartarsimapput.

Ilisimatuut tamanna tupaallaatigaat, tassa qanoq annikitsigisumik allanngortoqaraangat qanoq annertutigisumik nannut ikileriarnerannik kinguneqartarnersoq. Tamannalu »ernumanarpoq«, Eline Lorenzen isumaqarpoq.

- Misissuinitsinni siunissaq eqqarsaatigalugu, ajornerpaamik pisoqassappat Kalaallit Nunaata imartaata 2-5 gradinik kissarnerulernissaa siulittuutigineqartarpoq. Tamanna pippat immap kissassusaata nikilaartarnerata quleriaataanik imaq kissassaaq, ukiunut 20.000-nut kingullernut sanilliullugu, taanna oqarpoq.

Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaanni nannut pillugit neriuutissamineqartoq aamma tikkuarneqarpoq. Tassami ilisimatuut misissuisut siuttuat, Michael Westbury, erseqqissaavoq, nannut "naleqqussarsinnaassuseqartut" tassa nerisannaatik pisinnaanngikkunikkit nerisakkaminnik allannguisinnaassuseqartut.

Siunissami pisussat pillugit mianersoqqussut

- Misissuinitsinni ilimatsaassivugut Tunumi nannut arnavissat angutivissallu nerisaminnik nikerartitsisinnaasartut, taamaalillutillu nerisannaatik pillugit imminnut unammisariaaruttartut, Københavnip universititiani, Section for Molecular Ecology and Evolution-imi adjunktiusoq.

Angutivissat puisit assigiinngitsut nerisarisarpaat, arnavissalli natsertuumasuullutik. Neriniartakkat ikikkaangata uumasoqatigiit taamaalillutik nerisassaminnik agguaaqatigiissinnaasuuseqarput.

Taamaakkaluartorli misissuinerit inernerat tunngavigalugu piumaartussanut mianersoqqussutitut tamanna paasineqartariaqarpoq. Tassami silap pissusaata allanngornera nannunut kingunerluunnartussaanngilaq, Eline Lorenzen erseqqissaavoq.

Suli annertuunik pisussaqartoq matuma takutippaa. Nanoq, nerisareqatigiinni tamani qullersaasoq, taamaalillunilu nerisareqatigiit annersarisaat, issittumi uumassuseqassutsip qanoq innera takutitsivoq. Taamaammat matumani takutitsivigineqarpugut nunarsuaq allanngulersoq.

- Matumani kalerrisaarut sianerpoq, uagut inuit nunarsuaq qanoq allanngortitsigineripput takussutissiilluni. Issittumi pisut sukkaneruinnarput, taamaattorli nunarsuaq tamakkerlugu kingunissaasut takkutissapput, taamaammat issittumiinnaanngitsoq allanili aamma allanngorneq inuup pilersitaa misigineqalersussaavoq.