Immap naqqatigut kabeli mianernarluinnarpoq: Nunarsuup sinneranut attaveeruteratarsinnaavugut
DR-ip nangeqattaartuliaata uissuumminartup 'Skyggekrigen'-ip Ruslandip qanoq ililluni Nunani Avannarlerni attaveqaasersuutitigut sorsuunnermik ingerlatsineranik saqqummiussinera, Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip maluginiarsimavaa.
Russit isertortumik paasiniaasartui Nunani Avannarlerni Savalimmiullu eqqaani suliaqarput, kisianni nunatta imartaani taamatut pisoqarnersoq suli saqqummertoqanngilaq.
Aallakaatitassiaq tunuliaqutigalugu Aaja Chemnitzip nunatta attaveqaateqarnermut atortutigut pingaarutilitsigut isertortumik alapernaaserfigineqarsinnaanera saassunneqarsinnaaneralu pillugu danskit illersornissamut ministeriat Troels Lund Poulsen (V) apeqquteqaateqarfigaa.
Tamatuma Kalaallit Nunaat nunarsuup sinneranut attaveerutseratarsinnaavai.
Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit iluani amerlanerpaajusut internetikkut attaveqaateqarneq pinngitsoorsinnaanngilaat, attaveqaatitigullu atortutigut pingaarutilitsigut isertortumik alapernaaserfigineqarneq ajortumeerniarneqarnerlu nalaanneqariaannaasoq, Chemnitzip oqaatigaa. Immitsinnut inuiaqatigiillu sinnerinut internetikkut attaveqaateqarneq pinngitsoorsinnaanngilarput, Chemnitzillu oqarnera naapertorlugu, attaveqaateqarnermut atortutigut pingaarutilitsigut isumannaallisaanissaq illersornissaqarfiup tungaatigut pingaaruteqarluinnarpoq, tassuunami saassunneqarneq annertuumik kingunerluuteqarsinnaammat.
IA-mi politikerip Nuummi innaallagiaarunnera eqqaasitsissutigaa, tassani attaveqaat nalunaarasuartaatikkut attaveqarneq atorunnaarpoq, tamannalu inuiaqatigiit ilarujussuannik unittoortitsivoq.
Pissutsit allanngorujussuarput
Internetikkut attaveqaateqarneq inuiaqatigiinni pinngitsoorsinnaanngikkipput, Aaja Chemnitzip ilanngullugu oqaatigaa, pingaartumik immap naqqatigut kabeli pinngitsoorsinnaanatigu:
- Immap naqqatigut kabeli aqqutigalugu saassussineq periaannaavoq, taamaammat isertortumik alapernaasernermut tunngasumik aammalu saassunneqarsinnaaneq pillugit ilisimasagut annertusartariaqarpagut. Nunatta imartaata annerusumik angallattunik nakkutigineqarnissaa pisariaqarpoq aammalu angallattunik nakkutiginninnermut ilisimasagut annertusartariaqarlutigit, taama naliliivoq.
Nunarsuatsinni nunat imminnut ileqquat illersornissarlu pillugu suliaqarneq ukiuni kingullerni allannguuteqarujussuarsimavoq. Ukrainemi sorsuttoqarpoq, ukiunilu kingullerni sorsunnikkut pissaaneqarniuuttoqarnera sivitsortumik takusimanatigu pisoqarluni, politikeri nangilluni oqarpoq, aammattaaq ilisimatitsissutigaa, attaveqaateqarnermut tunngasumik atortutigut pingaarutilitsigut isumannaallisaaniarnikkut nakkutilliineq illersuinerlu Inuit Ataqatigiinniit Kalaallit Nunaata nukittorsarneqarnissaa ilungersuutigineqartoq.
Aaja Chemnitzip oqarnera naapertorlugu, illersornissaq pillugu politikki ullutsinni nunarsuarmi taama pisoqarfiusumi nukittorsaanissaq pingaaruteqarpoq ukkatarineqartariaqarlunilu.
Danskit illersornissamut naalakkersuisuata akissuteqarnissaa maanna Chemnitzip utaqqivaa.