Immikkut ilisimasallit: Amerikamiut Pituffimmi isumaqatigiissut pissarsiarissagunanngilaat

Pingasunngornermi nal. 14.00 Pituffimmik ingerlatsinerup neqeroorfiginissaanut periarfissaq kingulliussaaq.

Isumaqatigiissummik tunineqartoq ukiuni tulliuttuni aqqaneq-marluk angullugit sivisussilimmi inuit kiffartuussinerannik tamanik isumaginnittuussaaq, assersuutigalugu aserfallatsaaliuinermik, sanaartornermik aamma kantiinamik ingerlatsinermik. Inaarutaasumilli aalajangiisoqartinnagu qaammatit arlallit ingerlassappput.

Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiat Vectrus isumaqatigiissummik 2014-imi tunineqarpoq isumaqatigiissut qallunaanit kalaallinillu isumagineqareersimagaluartoq.

Kalaallit Nunaannit neriuutigineqarpoq, isumaqatigiissut kalaallinit qallunaanillu isumagisarineqaqqilissasoq, nunatta karsia akileraarutitigut isertitanik pissarseqqittalersinnaaqqullugu.

- Amerikamiut paasisimavaat, isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarluinnartuusoq. Neqeroortitsinermili Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiat isumaqatigiissummik pissarsissagaluarpat, Kalaallit Nunaat pakatsiseqqinneqassaaq. Amerikamiut suliffeqarfiannik toqqaasoqaqqissagaluarpat tamanna suliarinerlutaalluinnassasoq, Dansk Institut for Internationale Studierimi ilisimatusartuuneq, Ulrik Pram Gad, Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Isumaqatigiissutit sukumiisut

Taassuma erseqqissaassutigaa, suliami qanorluunniit pisoqaraluarpat, pissutsit qangatut ikkunnaarsimassasut.

-Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummik suliarinneriaaseq allanngortinneqarsimavoq. Ukiuni isertitaqarfiunerpaasuni imaassimavoq, sakkutooqarfimmi isumaqatigiissut pisariitsuusimalluni. Isumaqatigiissutit nutaat sukumiinerupput, taamaattumik aningaasarpassuarnik iluanaaruteqarnissaq ajornakusoornerulersimalluni, Ulrik Pram Gad oqaluttuarpoq.

Immikkut ilisimasalik naapertorlugu Kalaallit Nunaannut angusat pitsaanersaat tassaassaaq, ingerlatseqatigiiffik Namminersorlutik Oqartussanit piginneqataaffigineqartoq neqeroorutitsinermi ajugaatinneqarpat.

- Taava isumaqatigiissutip qanoq ingerlanneqarnissaa Namminersorlutik Oqartussat annertuumik aqussinnaalissavaat. Tassanngaanniit ingerlatseqatigiiffik aqunneqarsinnaalissaaq assersuutigalugu ilinniartuuteqartarneq eqqarsaatigalugu kiisalu sulisut amerlanerpaartaasa kalaaliullutillu qallunaajunissaannik isumaginninnikkut. Tamatumani akileraarutitigut isertitanik pissarsisoqarsinnaalissaaq. Tamanna Namminersorlutik Oqartussanut angusaassaaq pitsaasoq, oqarpoq.

Ilimanaateqartoq

Scott Polar Research Institutemi, Cambridge University, post.doc., Marc Jacobsen, Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiat neqeroortitsinermi ajugaassagaluarpat aamma tupaallassanerarpoq.

- Isumaqatigiissutip qallunaat kalaallillu suliffeqarfiannit pissarsiarineqaqqinnissaa maannakkorpiaq ilimanaateqarpoq. Ilimagisap akerlianik pisoqarpat, tamanna Inatsisartuni partiinut tamanut nuanniitsorujussuarmik tupaallaatigineqassaaq. Kisianni tamanna USA-p Kalaallit Nunaanni inissisimaffianik ajorseriartitsissaaq, Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Taassuma tikkuarpaa, USA ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni iluareqqusaarsimasoq, tamatumanilu assersuutigalugu takornariaqarnermut, aatsitassarsiornermut ilinniartitaanermullu isumaqatigiissutinik pilersitsisoqarsimasoq.

- USA-p Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnermi akornutaasorujussuusimasoq tassaavoq isumaqatigiissummik taassuminnga 2014-imi annaasaqarneq. Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut aningaasaqarnikkut assersuutitigullu pingaaruteqarpoq. Illuatungaatigummi Kalaallit Nunaata oqaasissaqartutut akuerineqarnissaa pineqarsimavoq. Illuatungaatigut sakkutooqarfimmit akileraarutitigut isertitanik pissarseqqittalernissaq nunap karsianut aningaasaqarnikkut pingaarutilerujussuuvoq, erseqqissaavoq.

Iluaqutaassuseqassasoq

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut kalaalltit Amerikamiullu attaveqatigiinneranni qitiulluinnarpoq, oqarpoq.

- Oqaluttuarisaanermit qimerloorutsigu Kalaallit Nunaat eqqartorneqalersillugu tamanna aallaqqaammut USA-p Danmarkillu akornanni suliassaqarfiusimavoq. Kisianni Sorsunnerup Nillertup qaangiukkiartulernerani pingaartumillu ukiut tuusintillit nikinnerisa aallartinneranni USA-p Kalaallit Nunaanniinneranik eqqartuinermi Kalaallit Nunaat akuunerulersimavoq. Ukiuni kingullerni marlussunni Kalaallit Nunaata nipaa illugiilluni pingasuulluni oqaloqatigiinnerni nukittuneruleriartorsimavoq. Naliliinera imaappoq, ineriartorneq tamanna ingerlaqqissasoq. Tamanna aallaavigalugu Kalaallit Nunaata Thule Air Basemik nunatsinniititsinerminut pissarsissuteqarneruppat tamanna attuumassutilinnut tamanut isumaqarluassaaq, Marc Jacobsen oqaluttuarpoq.

Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiat neqeroortitsinermi ajugaassagaluarpat tamanna USA-p iluareqqussaarneranut kinguariaataassasoq, taanna naliliivoq.

- USA-p najuunnera Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut iluaqutiginngippagu ilimagisinnaavara Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni attaveqatigiinneq ajorseriassasoq. USA-p Kalaallit Nunaat Issittumi inissisimaffimminik nukittunerulersitsiniarnermini nunarsuarmi pingaaruteqarluinnartutut isigaa. Tamatumani Thule Air Base qitiulluinnartumik inissisimaffeqarpoq, taamaattumik Washingtonimi isiginnittaatsimi annerusumi Kalaallit Nunaannut pitsaasumik attaveqarnissaq pingaaruteqarpoq, Marc Jacobsen oqarpoq.

Attaveqatigiinneq nukittorsarneqarsinnaasoq

Taanna naliliivoq, USA-p Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinneq nukittunerulersinneqassasoq, ingerlatseqatigiiffik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip neqeroortitsissutigineqarnerani ajugaatinneqassappat.

- USA-p Kalaallit Nunaat ajunngitsumik perusuttorujussuugaa maannakkorpiaq qularnaateqanngilaq. Paarlattuanik pisoqassappat pissutsit ippinnaateqarnerussapput. Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut iluaqutissanngortinneqassappat attaveqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa qularutissaanngilaq, taamaalilluni pissaanilissuarmut qanimut attaveqarnerup qanoq tigussaasumik pissarsissutaanera erseqqinnerulerseqqinneqaqqullugu. Aamma ilimagaara tamanna USA-mut illersornissakkut isiginnittaatsimi iluaqutaassasoq, Marc Jacobsen oqarpoq.