Issittumut periusissiaq inissittoq: Issittumut periusissiaq inissittoq:

Savalimmiut sapaatip-akunnerisa arlaqanngitsut matuma siorna Issittumut politikki nutaaqsaqqummiuppaat. Qeqertat Atlantikup Avannaaniittut Issittumi nipiminnik nipitunerulersitsisut,Danmarkip nunarsuullu sinnerata Namminersorlutik Oqartussat – Savalimmiut Issittumutilaanerannik takujuminaatsitsisut – qanoq nipitutigissanersut suli utaqqivaat.

Savalimmiuni ukioq mannaannaq umiarsuit sorsuutit Savalimmiut imartaannutpisinnaanerat 27-riarluni akuersissutigineqarsimavoq. 2010-mit 2021-mut tamanna 40-riarluni pisimavoq. Sorsuutit tikeraat akornanniippoq Amerikamiut sorsuutaat destroyer,sissiukkamut talissimasoq. Amerikamiut aqqartartui Tórshavnip avatinnguani inuttaminnikmarloriarlutik taarsiisimapput.
Published

Savalimmiut Issittumi (Føroyar í Arktis)

Siunertaq:

  • Savalimmiut Issittumi suleqatitut nassuiassallugu
  • Savalimmiut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni inissisimaffiannik nukittunerulersitsissalluni
  • Aalajangiisarnernut, Savalimmiuni Issittumilu tamarmi ineriartornermut, ilisimasanut
    siuariartornernullu iluaqutaasunut, tunngavissamik pilersitsissalluni.
  • Suliniuteqarfissatut sammisat arfineq-pingasut:
  • Patajaassuseq sillimaniarnerlu
  • Nunat tamalaat akornanni suleqatigiinneq
  • Avatangiisit, pinngortitaq aamma silap pissusia
  • Ilisimatusarneq, ilisimasanik siuarsaaneq ilinniartitaanerlu
  • Upalungaarsimaneq qisuariaateqarsinnaanerlu
  • Imaani isumalluutit uumassusillit
  • Aningaasaqarnikkut periarfissat piujuartitsinerlu
  • Kultureqarneq inuiaqatigiillu

Arnaqatiminnoortunut anguteqatiminnoortunullu isiginnittaatsini pillugu Savalimmiuni nunanut allanut kultureqarnermullu naalakkersuisutut tunuartitaanissani sapaatip-akunnialunnik sioqqullugu Jenis av Rana (Miðflokkurin) Reykjavikimi kulturikkut illorsuarmi Harpami oqaluttarfimmut qaqivoq Savalimmiunilu Issittumi periusissia nutaaq, nutartigaq,
saqqummiullugu. Aviisi AG allappoq.

- Issittumi inuit pingaartillugit isiginiarpavut. Sumiiffiup angisoorujussuuneranut sanilliulluta
ikittuinnaavugut, kisianni inuilaami inuunngilagut. Uumaniaannarluta inuunngilagut, kisianni
sikkerusulluta inuiaqatigiillu najugaqarfigisavut aningaasaqarnivullu nunarsuup immikkoortua
akimorlugu ineriartortinniarlugit, Jenis av Rana tuluttut oqarpoq.

Oqalugiaataa tupaallannalaartuusimagunarpoq, aamma Savalimmiormiut Arctic Circle
Assemblymut, Jenis av Ranap Atlantikup Avannaani qeqertaaqqat Issittumi imminnut qanoq
isiginerannut takorluugata saqqummiunneqarneranut sinaakkutaasumut, peqataasut ilaannut.

- Periusissiap oqaloqatigiittarfimmi tassani maannakkorpiaq saqqummiunneqarnera tamanit
tupaallaatigineqalaarpoq, Martin Mohr Olsen AG-mut oqarpoq. Taanna ph.d-nngorniartuuvoq
Færøernes Universitatimut (Fróðskaparsetur Føroya) attuumassuteqartoq Arctic Circle
Assemblymilu peqataasut ilagisaat.

Tamanna nunami maani suli oqaluuserineqartoq

Mohr Olsen nassuiaavoq, Savalimmiuni nunanut allanut naalakkersuisoqarfimmi Issittumut
periusissiamik namminerisamik suliaqartoqarsimasoq, Naalagaaffeqatigiit ukiunut qulinut
periusissiaata 2011-meersup nutarterlugu suliaqarnerup aallartinneraniilli.

Taanna 2020-mi atorunnaarpoq, tamannalu sioqqullugu pingaartumut nunanut allanut naalakkersuisuusimasunit Vittus Qujaukitsumit (S kingornalu NQ) aamma Pele Brobergimit (N) oqaaseqaatit aqqutigalugit ersarissisimavoq, Kalaallit Nunaat namminerisaminik nunanut allanut politikkiliorniartoq – taamalu aamma Issittumut periusissialiorniartoq. Taamanimiilli Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA) aamma oqarsimavoq, Kalaallit Nunaat suliassaqarfimmut namminerisaminik periusissiussasoq.

Ilanngutassiaq tamaat aviisimi AG-mi atuaruk. Ugguuna iserfigisinnaavat:

Powered by Labrador CMS