Issittup sakkulersorfiunikinnissaa, ineriartortinnissaa illersuisoqarnissaalu Danmarkip sulissutiginiarpaa
Danskit naalakkersuisui nunanut allanut sillimaniarneq pillugu politikkimut periusissamik nutaamik saqqummiussaqarput, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu suleqatigalugit Atlantikup Avannaani Issittumilu eqqissisimasumik ineriartortitsiniarlutik tassani naqissusiipput.
Nunatsinni Naalakkersuisut nunanut allanut politikkip saqqummiunneqartussatut nalunaarutigisaat suli saqqummiunneqanngitsoq, danskit naalakkersuisuisa tassunga periusissartik marlunngornermi saqqummiuppaat.
Nunanut allanut tunngasunut ministerip Lars Løkke Rasmussenip (M) Københavns Universitetimi aaqqissuisoqarnerani periusissaq saqqummiuppaa. Periusissaq ukiuni tulliuttuni danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut politikkimut tunngasunik suliaqarnerannut najoqqutaassaaq.
Nunanut allanut tunngasunut ministerip Issittoq imaluunniit Kalaallit Nunaat saqqummiinermini oqaluuserinngilai, piffissap annersaani unammillernartut Ruslandip Ukrainemi sorsunneranut oqaluuserai.
Periusissamili Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugu immikkoortortaqarpoq, tassani Ruslandip Issittumi sakkutooqarnikkut iliuusai sammineqarlutik:
- Ruslandip ukiuni kingullerni Issittumi sakkutooqarnikkut inissisimanerminik annertusaallunilu sakkutooqarnikkut piginnaasanik annertusaavoq. Naak Rusland Ukrainemi sorsunnerup kingunerani nukillaartinneqaraluartoq, pisup Rusland eqqoriaruminaannerulersippaa – aamma Issittumi Atlantikullu Avannaani.
Kalaallit Nunaat Savalimmiullu qanimut suleqatigalugit
- Iligut peqatigalugit isummerfigisariaqarparput, danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut aamma sillimaniarneq pillugu politikkimut periusissaanni nutaami taama allaqqavoq.
Finlandip aamma Sverigep NATO-mut ilaasortanngornera ilaasortanngortussaaneralu pitsaasumik ineriartornerusoq, danskit naalakkersuisuisa nalilerpaat, taakku ilaasortaanerisa Danmarkip sillimaniarneranut aamma NATO-mi suleqatigiinnermut nukittorsaasussaanera pissutigalugu – aamma Issittumi Atlantikullu Avannaani, taama naliliisoqarpoq.
Eqqissisimasumik ineriartortoqarnissaa sulissutigineqassasoq, danskit naalakkersuisuisa oqaatigaat:
- Issittoq nunarsuarmi allanit aporaaffiunnginnissaata qulakkeernissaa sulissutiginiarparput.
- Taamaammat naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit – nunani tamalaani suleqatigullu – sakkulersorfiunikinnissaa aamma Issittup ineriartorfiunissaa illersorneqarnissaalu suli sulissutiginiarpavut. Naak aamma ajornakusoornerulersimagaluartoq.
Ruslandip issittumi sakkutuui nikinngillat
Ruslandip Issittumi sakkutuui suli nikissimanngitsut nalilerneqartoq, danskit naalakkersuisui periusissami allapput, kiisalu Kina nunap immikkoortuani piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu soqutigisaqartoq.
- Issittumi eqqissimanerup isumannaatsuunerullu siuarsarnissaa sulissutiginiarparput. Illersornissaqarfiup tassaniinnera pitsaanerusumik alapernaarsuinikkut qulakkeerneqassaaq, kiisalu iligiit aamma NATO-p soqutigisaanik suliaqarnermut tapertaalluni, danskit naalakkersuisui periusissami allapput.
Nunatta nunanut allanut politikkimut periusissaanut tunngatillugu nunanut allanut naalakkersuisup, Vivian Motzfeldtip (S), periusissaq oqaatsini marlunni suliarineqarsimasoq februaarimi Sermitsiaq.AG-mut oqaluttuaraa, aamma naalakkersuisoqarfik imarisaata pitsaassusaanik qulakkeerinninniarnermik ingerlataqartoq taamani ilisimatitsissutigaa.