Isumaqatigiissut: Dronit Kalaallit Nunaanni atorneqartalerput
Danmarkip illersornissaminik nukittorsaasussatut isumaqatigiissutaasa ilaat siulleq atsiorneqarpoq. Issittoq isumaqatigiissummut ilaavoq, droninillu ungasissumut ingerlasinnaasunik pisinissamut aningaasanik immikkut ittumik qulakkeerisoqarnissaa tassani aalajangerneqarpoq.
Isumaqatigiissutip ilaani 16 milliardit koruuninik naleqartumi, Folketingimi partiit illersornissamut isumaqatigiissuteqartut ilaatigut aalajangerput “aningaasaliissuteqarnerunissaq qulakkeerniarlugu, taamaalilluni ungasissumut dronit ingerlasinnaasut nalunaarsuisussat, nakkutilliisussat imaatigullu oqartussaassusermik qulakkeerinnittussat, ilaatigut Issittumi Atlantikullu avannaani, Issittumi piginnaasanik 2021-mi isumaqatigiissummi aalajangerneqareersutut, aningaasalersorneqarsinnaaniassammata”.
Isumaqatigiissutip imarisai naapertorlugit Issittup Atlantikullu avannaata eqqissisimaffiunissaat suli anguniarneqarpoq, „nunamilu tamatumani nakkutilliinerup oqartussaassutsillu atuutsinneqarnerata pitsanngorsarneqarnissaa pingaaruteqarpoq“.
2,7 milliardit koruuninut dronit
Droninik pissarsiniarneq maanna aallartinneqassasoq piaarnerpaamillu inissinneqassasoq, isumaqatigiissummi erseqqissarneqarpoq.
Droninik pisinissamut 2,735 milliardit dollarit immikkoortinneqartut isumaqatigiissummi allassimavoq.
Savalimmiuni naalakkersuisut Naalakkersuisullu qanimut peqataatinnerisigut “naalagaaffeqatigiinnerup isumannaatsuuneranut illersornissaqarfiup qanoq tapersersuisinnaanera eqqarsaatigalugu” isumaqatigiissut suliarineqartoq ilisimatitsissutaavoq.
Issittumi tunngaviusumik ilinniagaqarnermut, Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartumut, isumaqatigiissutip ingerlateqqinneratigut qinnuteqarluarnermik tapersersuinissaq aamma ilisimatitsissutaavoq. "Ajornanngippat naleqquppatalu ilinniakkamut tamatumunnga ilannguttussat amerlanerulernissaat ilanngullugu," aamma allassimavoq.
Nunatta alapernaarsuisui
Issittumi Sakkutooqarfiup Kalaallit Nunaannik alapernaarsuiartortitaqarneranik aaqqissuussaata, 2021-mi maajimi saqqummiunneqartup, qanoq ineriartortinneqarsinnaanera misissorneqassasoq aamma eqqaaneqarpoq.
Issittumi Sakkutooqarfiup pisunut ilungersunartunut atatillugu suliaqartillutik Kalaallit Nunaannik alapernaarsuiartortitat “ikiortaanissaat" taamanikkut ilisimatitsissutigineqarpoq. Siunertamullu app-iliortoqarpoq innuttaasunit aaneqarsinnaasumik ilannguffigineqarsinnaasumillu.
Sakkutuujunngitsut namminneq kajumissutsiminnik app-ikkut nalunaarsinnaapput, atortussaminnik annikitsunnguanik tunineqartarlutik Issittumilu Sakkutooqarfimmit paasissutissanik iluaqutaasunik malinnaatinneqartarlutik.
Issittoq isumaqatigiissutinut nutaanut ilanngunneqarpoq
Isumaqatigiissut immikkoortoq taanna isumaqatigiissutit immikkoortut arlallit siullersaraat, "siunissami isumaqatigiissutit immikkoortut eqqarsaatigalugit Naalagaaffeqatigiinni suliassat, peqataaneq, piginnaaneq inuiaqatigiinnilu isumannaatsuuneq pillugit misissuisoqaqqikkumaartoq" aamma nalunaarutigineqarpoq.
Ullumikkut isumaqatigiissut naapertorlugu illersornissamut isumaqatigiissusiortut 16 milliardit koruunit atorsimavaat, taamaalillunilu 2033-p tungaanut isumaqatigiissusiornerup nalaani 98,4 milliardit koruunit sinnerutissapput.