Isumaqatigiittut: Piffissaq nunatta nunasiatut inissisimajunnaarfia qulaajaaffigineqassaaq

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni ullormi kingullermi politikkerinit aalajangiunneqarpoq, Kalaallit Nunaata 1950-ikkunni nunasiaataajunnaarsinneqarnerani pisimasut qulaajaaffigineqassasut.

Ilaatigut Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaataajunnaarsitsinissamut piumasaqaataannik Danmarki malinnissimanersoq immikkut misissorneqassaaq.

Doris J. Jensen (S) Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuuteqartuusimavoq, siunnersuutaalu Naalakkersuisunit Inatsisartunillu ilalerneqarpoq, tamannalu siunnersuuteqartumit nuannaarutigineqarluni.

-Kalaallit Nunaata nunasiatut inissisimajunnaartinneqarniarnerani ingerlatsisimanerup qulaajaaffigineqarnissaa pisariaqarpoq. Ingerlaqqissagutta tamanna pisariaqarpoq, nuannaarutigaaralu Inatsisartut Naalakkersuisullu isumaqatigimmannga, Doris J. Jensen oqarpoq.

- Qangarsuarli immaqa namminersulivissimasinnaagaluarpugut

Doris J. Jensenip oqallittoqarnerani ilanngullugu oqaatigaa, kalaallit uukapaatinneqarsimasutut misigisimasut, eqqortumillu paasitinneqartariaqartut:

- Ilisimaneqartutut Tunngaviusumik Inatsimmut ilaarusunnersugut 1953 sioqqullugu aperineqarsimanngilagut. Akerlianik piumasaqaatigineqarsimavoq, Kalaallit Nunaat Kunngeqarfimmut naligiittutut inissisimalersinneqassasoq. Free associationimut atatillugu isummernissamut periarfissinneqanngisaannarsimavugut.

- Arlaanaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisoqartariaqarpugut. Danskit imminnut misissussanngillat.

- Aatsaat maanna paasilerparput, qangarujussuarli namminersulivissimasinnagaluarluta, Doris J. Jensen oqarpoq.

Qulaajaasimaneq apeqquserneqartoq

Tilbage i 2007 udgav Dansk Institut for Internationale Studier (DIIS) nunasiaataajunnaarsitsiniarsimaneq pillugu qulaajaasimanerminik 2007-imi saqqummiussivoq. SIIS Danmarkimi arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik ilisimatusarfiugaluartoq, politikkerit qulaajaasimaneq arlaannaannulluunniit attuumassuteqarsimannginnersoq tatiginngilaat.

Assersuutigalugu Inuit Ataqatigiinneersup Johan Lund Olsenip sisamanngornermi oqaluttarfimmiit qulaajaasoqarsimanera sakkortuumik oqaaseqarfigaa, partiilu siunnersuummut tapersiisoq oqaatigalugu:

- Inuit Ataqatigiinnit Inatsisinut Ataatsimiititaliap DIIS-ip qulaajaasimanera pillugu qularnartoqartitsillunilu apeqqusiisimanera isumaqatigilluinnarparput, qulaajaasimanerlu danskisuinnaq allassimasoq - 2007-imi tamanut saqqummiunneqarsimalluni.

- Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumi aamma Danmarkimi oqartussanut attuumassuteqanngitsumik qulaajaasoqaqqinnissaa aallartinneqartariaqarpoq, qulaajaanerlu tamanna Kalaallit Nunaanni aqunneqartariaqarluni, Johan Lund Olsen oqarpoq.

DIIS-udredning: Danskit-kalaallit tamanna aalajangigaraat

DIIS nunasiaataajunnaarsitsiniarnermik qulaajaasimaneq tunngaviusumillu inatsimmik allannguineq pillugit nittartakkamigut allappoq:

- Kalaallit Nunaata inissisimaffianik allannguinissaq pillugu 1952-imi inaarutaasumik aalajangiisimaneq danskit-kalaallit aalajangigaraat, tamanna tunngaviusumik inatsisip allanngortinniarlugu suliarineqarnerani kingusissukkut aalajangiunneqarsimavoq, kalaallillu tungaannit utaqqikatattoqarsimalluni.

- Naggataatigut pingaartinneqarsimavoq, Kalaallit Nunaanni innuttaasut imminnut isumaginissamut naammattunik isumalluutissaqanngitsut kalaallinit danskinillu isumaqarfigineqarsimanera. Aamma Danmarkimi politikkerit atorfilittallu misigissutsit arlallit naalagaaffiullu eqqarsaatigineqarnera soqutigisaalu tunngavigalugit Kalaallit Nunaannut attaveqarnermik kipititserusussimannginnerat pingaartinneqarsimavoq.

-Nunasiaataajunnaavissimavugut?

Naleqqamit aamma qulaajaasoqaqqittoqarnissaa taperserneqarpoq. Pele Brobergip (N) Anne Kirstine Hermannip atuakkiaa Imperiets Børn, tunngaviusumik inatsimmik allannguinermut tunngassuteqartoq innersuussutigaa:

- Tassani atuarneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat nunasiaatitoqqatut tamanik ilisimatinneqarsimanngitsoq.

- Tunngviusumik Inatsit Kalaallit Nunaanni innuttaasut apereqqaarnagit Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalersimaneranik apeqqusiisinnaatitaavugut. Apeqqutigineqarsinnaavoq nunasiaataajunnaavissimanersugut, Pele Broberg oqarpoq.

Suliassatut siunnersuut aamma kikkut qulaajaassanersut kingusinnerpaamik 2022-mi ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut aalajangiiffigisassanngorlugu saqqummiunneqassapput, aamma qulaajaaneq qinigaaffiup naannginnerani aallartinneqassasoq, akuersilluni aalajangiissummi allassimavoq.

Siunnersuut partiinit Naalakkersuisunillu tamanit ilalerneqarpoq.