Kalaallit diabetesimik nappaateqartut kingornuttakkamik nappaateqartarput
Misissuinerup takutippaa kalaallit diabetesimik nappaateqartut 7 procentii diabetesimik kingornuttakkamik nappaateqarnerat takutippaa. Diabetes kingornuttagaq taanna inuiaqatigiinni allani takussaanngilaq.
Kalaallit Nunaanni diabetesimik nappaateqartut quleraarterutingajaat kingornuttakkamik diabetesimik nappaateqarput. Kisitsisinngorlugu diabetesimik nappaateqartut syv procentii diabetesimik kingornuttakkamik nappaateqarput.
Innuttaasunik misissuititsineq, Steno Diabetes Center Grønlandimit, Københavns Universitet, Syddansk Universitet aamma Steno Diabetes Center Copenhagen suleqatigalugit ingerlanneqartumit tamanna paasineqarpoq.
Misissuinermi kalaallit inersimasut 4.000-init amerlanerusut peqataasimasut, namminersorlutik oqartussat tusagassiorfinnut nalunaarummi allapput.
Nappaatip allannguutaa Inuit akornanni kisimi piuvoq
Misissuinerup takutippaa kalaallit diabetesimik nappaateqartut amerlangaatsiartut diabetesimik ”MODY”-mik nappaateqartut. ”MODY” tassaavoq ”Maturity-Onset Diabetes of the Young”, kinguaariinnilu kingornuttangaalluni.
- Ilaqutariinni ataaseq diabetesimik MODY-mik nappaateqartoq paasineqarpat, Ilaqutariinni allat taamaaqataanik nappaateqarsinnaanerat pinngoqaammik misissuinerup ersersissinnaavaa. Taanna 30-it inorlugit ukiulinni saluttuugajuttuni nappaatigineqalerajuppoq, tusagassiorfinnut nalunaarummi allassimavoq.
Diabetesimik nappaat taanna Inunni taamaallaat nassaassaavoq. Misissuinerup inerneri pillugit Steno Diabets Centerimi nakorsatut pisortaasoq Michael Lynge Pedersen nuannaarpoq:
- Nutaarsiassaavoq tupinnaannartoq. Tamanna nappaateqartut ataasiakkaat eqqorluartumik nakorsarsinnaanngornerannik isumaqarpoq. Nunatsinni napaatilinnut amerlasuunut iluaqutaassaaq tamannalu nuannaarutigeqaara, Michael Lynge Pedersen oqarpoq.
Nakorsarneqarnissaa ajornaranilu akikippoq
Steno Diabetes Center Grønland naapertorlugu MODY-mik diabeteseqartut kukkusumik nappaammik nappaateqarsorineqaqqaartaraluarput. Amerlanerit suli insuliniliormata type 2 diabetesimik nappaateqarsorineqartarput, inuusuttulli MODY-mik nappaateqartut nappaataat type 1 diabetes-itut suussusersineqarajussaaq insulinimillu nakorsaaserneqassallutik.
Kingornunneqartartunut aalajangiisuusumi allannguut innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinerni paasineqartoq, naggueqatigiinni Inunni taamaallaat nassaassaavoq nunatsinnilu diabetesimik nappaateqartut 7 procentiinit nappaatigineqarluni. Tamatuma saniatigut MODY-it ilisimaneqartut allat diabetesimik nappaateqartut 2 procentit pallittunit nappaatigineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, taamaalillunilu nunani killerni innutaasunut diabetesimik nappaateqartunut MODY-imik nappaateqartut 2 procentit missaanniittunut sanilliullugit MODY akulikinneroqisumik atugaalluni, allaatigineqarpoq.
- MODY-mik nappaateqartut amerlanersaat pisariitsumik akikitsumillu iisartagartornikkut nakorsarneqarsinnaammata, insulinimik nakorsaariaatsinillu paasilertoruminaannerusunik allanik nakorsartinnissap pinngitsoorneqarnissaa, diabetesimik nakorsaanermi Kalaallit Nunaannut nutaarsiassaavoq nuannersoq. Taamaammat MODYmik nappaateqarneq paasineqaraangat, MODY-mik nappaateqarsinnaaneq paasiniarlugu aaqqisuussamik pinngoqaatinik misissuinissaq ilaqutariinnut maanna neqeroorutigaarput, Steno Diabetes Center Copenhagenimi nakorsaaneq ilisimatoorlu Marit Eika Jørgensen oqarpoq.