Kalaallit Nunaat Savalimmiullu isumaqatigiissummi taaneqarusupput

Kalaallit Nunaat Savalimmiullu Kyotomi isumaqatigiissut taarserlugu silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutissamut tunngavissiassami immikkut taaneqarnissartik siunnerfigalugu suliniuteqarput.

Sapaammi Den Nordatlantiske Bryggemi tusagassiortunik katersortitsinermi erserpoq, naalagaaffeqatigiiffiup immikkoortui Atlantikup avannaanniittut marluk silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutissami namminneq oqaasertalersukkaminnik immikkut taaneqarnissartik pimoorutivivillugu anguniarniaraat, naak Kalaallit Nunaat Savalimmiullu isumaqatigiinniarnermi pisortatigoortumik isumaqatigiinniaqataasutut inissisimanngikkaluartut.

– Pisortatigoortumik peqataasutut inissisimanngikkalluarlutaluunniit taamaattoq uagut nammineq Danmarkip kunngeqarfiani pingaarutilittut misigisimavugut, matumanilu malugineqarnissarput kissaatigaaråut, Naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Ulluni tulliuttuni isumaqatigiinniarnissat takutikkumaarpaat naalagaaffiup immikkoortuisa allat peqataanissaat Danmarkip kissaatigineraa kissaatiginnginneraaluunniit. Apeqqutaavorli Danmark naalagaaffittut nammisortutu imaluunniit EU-p ilaatut atsiussanersoq.

EU-mi ilaasortaanngisut

EU-mullu ilaasortaanermut tunngasut Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu EU-mi ilaasortaanngitsisut silallu pissussai pillugit immikkut isumaqatigiissuteqarsinnaanngitsunut pingaaruteqarpoq, Naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist, IA Svalimmiunilu avatangiisinut nukissiornermullu ministeri Annika Olsen oqarput.

– Isumaqatigiissummi uagut ersinnissarput pingaartuuvoq. Uagut EUp anguniagai malissinnaanngilagut, Annika Olsen oqarpoq.

Savalimmiuni lagtingip silap pissusai pillugit politiki 2005-imut sanilliullugu CO2-mik aniatitsinermik 2020-mi 20 procentinik anniklllisitsiviusussaq malippaat. Annika Olsenillu taanna 'anguniagaqarpalaarnerarlugulu piviusorpalaarnerarpaa'.

Kisitsisilli 1990-ikkunneersut tunngabvigissagaanni savalimmiormut apparsaaniarnerat information.dk-ip 9 procentit missaanniissanerarpaa, tassa 20 procentinik appartitsinissamiit imaluunniit Danmarkip nunat EU-mi ilaasortaasut allat peqatigalugit silap pissusai pillugit isumaqatigiissutissaq aqqutigalugu anguniarniagaannit 30 procentiniit appasinnerungaatsiaqaluni.

Annika Olsenip Savalimmiuni appaassutissat tamarmiusut massakkut aniatinneqartartunit 760.000 tonsiusuniit 610.000 tonsinut appartinnissaat ajornassannginnerarpai. Taakku Kalaallit Nunaata massakkut aniatittagaasut qaffasitsigingajapput, Kalaallit Nunaanni nuna anginerujussuulluni innuttaasullu avissaartuussimanerujussuullutik, tamannalu Kuupik Kleistip malugisariaqarnerarpaa.

Naluneqanngitsutut Kalaallit Nunaat nalunaarnikuuvoq CO2 aniatinneqartartoq 2007-imi aniatitsineq aallaavigalugu 2020-ip tungaanut 5 procentinik appartitsinissaq anguniarneqassasoq. Pilersaarut taanna silaannaap pissusaanut nukissiornermullu ministerip 'suunngippallaarnerarpaa', annikillileriniarnermi innuttaasut inuinnaat kisimik pineqarmata. Kalaallit Nunaata aatsitassarsiorneq inuussutissarsiutillu nutaat annikillilerinissamut ilaatikksunngilai.

Kuupik Kleistikku Lykke Friisili, Venstre, ataasinngorpat kalaallit silap pissusai pillugit isumaqatigiissutissamut kissaatigisai pillugit ataatsimeeqatigiissapput.