Kalaallit Nunaat silaannarmut akisussaasariaqarpoq
Taamak Konservative-t kalaallit nunaannut silaannarmullu tunngasunut oqaaseqartartuat Per Ørum Jørgensen oqarpoq, kalaallit nunaanni sulisitsisut peqatigiiffiisa sulisartulu kattuffiisa kalaallit politikeriinut silaannaq pillugu isumaqatigiissummut tapersersueqqunagit mianersoqqusereersullu.
- Kalaallit Nunaata maannakkorpiaq kulturikkut, avatangiisitigut uumassuseqarnikkullu silaannaap allanngoriartornerinik sunnerneqarsimasup nunarsuarmioqatigiit unamminartumik ilusilersukkamik peqataanissamut akisussaaffimmik tigusiumassanngippat imminut akerlilertutut issaaq, Per Ørum Jørgensen allappoq.
- Pissutsit massakkut imaapput, Kalaallit Nunaat nunat tamat isumaqatigiissutaannut nammineerluni tapersersuisinnaananiluunniit peqataajumasinnaanngimmat, Per Ørum Jørgensen oqarpoq, nangillunilu:
Taanna oqarpoq, nammineq Kalaallit Nunaata silaannaap pissusaanut tunngatillugu isumaqatigiissutissamut nutaamut pisussaaffiit suut piviusunngortinniassanerai danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisulu silatusaartumik aaqqissutissarsiniarsinnaassagaat qularutiginngilaa.
- Silaannarmut tunngasutigut pilersaarusiornerit maannakkut suleqatigiissutiginerat ajunngilluinnarsimapput, uangalu ilusilersukkamik suleqatigiinnerup sooq ingerlatiinnarneqarsinnaanngineranut tunngavissaqarsorinngilara, Per Ørum Jørgensen oqarpoq. Taassuma erseqqissarpaa danskit naalakkersuisui ukiorpassuarni silaannarmut tunngaasunut pilersaarusiornermut ikiuuttarsimasut aammalu immikkullu ilisimasalllit pisariaqartinneqartut tamaasa ikiorsiuttarsimagaat.
Kyoto-mi isumaqatigiissut
Kyoto-mi Isumaqatigiissut 1997-imi decembarimi atsiorneqarpoq, EU-p USA-llu akornanni sakkortuumik isumaqatigiinniartoqareersorlu.
Nunarsuaq tamaat isigalugu Kyotomi Isumaqatigiissut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarpoq, Isumaqatigiissut inatsisitigut nunat tamat akornanni pisussaaffiliineruvoq gasinik silaannarmut kissatsikkiartortitsisartunik annikillisaanissamut immikkoortukkuutaartumik pisussaaffilersugaq.
Kyotomi Isumaqatigiissutikkut anguniagaavoq, nunat isumaqatigiissummut atioqataasimasut gasinik kissatsikkiartortitsisartunik aniatitsinertik 1990-imi killigineqartumut sanilliullugu minnerpaamik 5 %-mik millisitsiniassasut, ukiuni pisussaaffiliiffiusuni 2008-imiit 2012-imut.
Nunat 183-it isumaqatigiissut atsiorsimavaat.
Danmark aamma Tyskland qaavatigut immikkut aamma pisussaaffilerput, aniatitsineq 21 %-mik annikilliniarlugu, EU ataatsimoortumik 8 %-mik annikillisitsissasoq.
USA 7 %-mik annikillisaaniaamut pisussaaffilerpoq, Canada aamma Japan 6 %-mik, Rusland aamma New Zealand imminnut 0 %-mik pisussaaffilertut.
(Tigusiffik: DR)