Kangerlussuarmi sakkutuujunngitsunut timmisartuussisarnissanut nalornissuteqarneq isumasioqatigiinnermi initusoq
Air Greenlandip siunissami Kangerlussuaq aqqusaarlugu timmisartuussisarnissaa qanoq isikkoqarumaarnersoq suli nalunartoqarpoq, ataasinngornermi ataatsimiittoqarnerani Air Greenlandip pisortaanerata tamanna oqaatigaa. Kangerlussuarmi alloriarnissaq susassaqartunit tamani annertuumik suleqatigiinnissamik pisariaqartitsisoq, timmisartortitseqatigiiffiup siulersuisuni siulittaasoq oqarpoq.
Illersornissaqarfiup siunissami Kangerlussuarmik atuinissaa pillugu sinaakkutissatut isumaqatigiissut ataasinngornermi atsiorneqarpoq. Taamaattorli ullumikkut nunatsinni mittarfiit pingaarnersaanni inunnik timmisartuussisarnissap qanoq innissaa annertuumik nalornissutigineqarpoq.
Timmisartuussisoqartarnissaanut nalornissuteqartoqarnera ataasinngornermi ataatsimiittoqarnerani oqallisigineqarpoq, tassani Qeqqata Kommunia politikerinik soqutiginnittunillu allanik Kangerlussuarmi takornariartitsinermik ineriartortitsinissamut periarfissat pillugit isumasioqatigiinnissamut qaaqqusivoq.
Tassanilu oqallinneq pissusissamisoortumik siunissami mittarfiup sakkutuujunngitsunik timmisartuussiffiusarnissaa pillugu apeqqummut sangutinneqarpoq, politikerillu takkuttut ilaasa Nuummi mittarfissuaq atorneqalerpat, Air Greenlandip Kangerlussuarmi mittarfik qanoq atorniarneraa paasiumavaa.
Tuukkamik timmisartuussisarnissaq pilersaarutiginngikkaa
Air Greenlandimi pisortaaneq Jacob Nitter Sørensen takkuppoq, niuernikkullu tunngavissaqassappat Air Greenland Kangerlussuarmut timmisartuussisarniartoq oqaatigaa, taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut isumaqatiginninniarfigineqartussaapput:
- Air Greenland ilaasoqarfiusunut timmisartuussisarpoq. Ilaasussaqanngippat, aamma timmisartortoqarusussappat inuiaqatigiit suleqatigalugit timmisartuussisariaqassaagut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq, nangillunilu:
- Maanna Tuukkamik angallassinissarput pilersaarutiginngilarput, kisianni Kangerlussuarmut Dash-8-mik aqquteqartissavarput.
Kangerlussuaq mittarfissatut toqqagassaasinnaassava
Kangerlussuaq ineriartortinneqassappat, suliassallu naammappata, Air Greenlandip Narsarsuarmisut aaqqiissuteqarnissaq isumaliutigissavaa, maannakkorpiaq Københavnip Narsarsuullu akornanni sapaatip akunneranut ataaseriarluni Boeing 737-imik timmisartuussisoqartarpoq, angallattoqarnerpaaffianilu sapaatip akunneranut marloriartarpoq.
Air Greenlandip Kangerlussuaq Nuummi mittarfissuarmut nutaamut taarsiullugu toqqagassaasinnaasutut atussaneraa, Jacob Nitter Sørensen aamma aperineqarpoq.
Mittarfik nunatta iluani angallattunut mittarfittut toqqagassatut atorneqarsinnaassasoq, pisortap oqaatigaa, kisianni nunanut tamalaanut timmisartuussinernut tunngatillugu ilaasunut 300-nut unnuiffissaqassanersoq apeqqutaanerarpaa.
Air Greenlandimi siulersuisuni siulittaasoq Bodil Marie Damgaard kingorna pisortaanerup oqaaseqarnera ilallugu oqaaseqarpoq.
Siulersuisuni siulittaasoq: Alloriarnerit tullii suleqatigiinnissamik annertuumik pisariaqartitsipput
Kangerlussuarmi ineriartorneq alloriarnernik arlalinnik pissasoq takusinnaanerarpaa, suliaqartullu ilaat – assersuutigalugu Air Greenland – aallaqqaammut annertuumik tunniussaqarumaartoq naatsorsuutigineqarsinnaannginnerarpaa.
- Allorarnernik arlalinnik pissaaq. Taakkulu alloriarnerit suleqatigiinnissamik annertuumik pisariaqartitsiffiupput. Suliaqartoq ataaseq sunik tamanik tunniussaqarnavianngilaq.
- Kangerlussuup ineriartortinneqarnissaa kikkut tamarmik soqutigisaraat, siulersuisuni siulittaasoq oqarpoq.
Mittarfimmi sakkutuujunngitsunik ingerlatsinermut aningaasartuutaasussat Namminersorlutik Oqartussanit akilerneqartussaasoq, Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmik atuinissaa pillugu sinaakkutissatut isumaqatigiissummi atuarneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut mittarfiup inunnit atorneqarnissaa pillugu 2025-mut Mittarfeqarfiit isumaqatigiissusiorfiginiarpaat, pisariaqartitsinerli misissorneqaqqaassaaq.