Killiligaanngitsumik niuersinnaaneq EU-p Canadallu atsioqatigiissutigaat

Killiligaanngitsumik niuersinnaaneq ukiut arfineq marluk isumaqatigiissutiginiarneqarsimasoq EU-mi Canadamilu naalakkersuisuunerit Bruxellemi ataatsimiissutigaat. Nutaarsiassaqartitsivik Reuters taama allaaserisaqarpoq.

Isumaqatigiissut Ceta-mik atserneqarsimasoq EU-p Canadallu akornini niuerniarnermut aporfiit 99-t atuutsikkunnarpai. Atsioqatigiinnermi EU-kommussionimi siulittaasoq Jean-Claude Juncker, EU-præsidenti Donald Tusk Canadallu ministeriunera Justin Trudeau peqataapput.

- Isumaqatigiinniarneq unamminaraluartoq naggataani iluatsipparput, Justin Trudeau nutaarsiassaqartisivimmut AFP-mut oqarpoq.

Killiligaanngitsumik niuersinnaanermut isumaqatigiissut EU-p avataanut annersaavoq.

Akerliussutsimik takutitsisut 250-nit ikinnerunngitsut akerliullutik nipiliornerisa nalaanni Bruxellimi ataatsimiittarfimmi atsioqatigiinneq pivoq. Arlallit tigusarineqarput, akerliusulli ilai matunut qalipaammik milloorsimasut allaaserineqarpoq.

Pinngortitamik mingutsitsisoqassasoq isorinnittut ernummatigaat. Isumaqatigiissutaasorlu allanik nutaanik isumaqatiginninniarnernik kinguneqassasoq qularutigineqartut ilagaat.

Atsioqatigiissutaasoq statsministerip Lars Løkke Rasmussenip nuannaarutigaa. Danmarkimmi Canadamut niuernera procentinik 30-nik pitsanngoriaatigisinnaammagu.

- Pigissaarnerput nunanut allanut niuernitsinnit aallaaveqarpoq. Nunaarannguulluta nunanut allanut tunisassiatsinnik isumalluuteqarpugut. Niuersinnaanermullu akornutit peerneqarnerinit avammut niuernitta pitsanngoraatigippagu nunatsinni suliffissaqartitsilissaaq.

- EU-p Canadallu akornini killiliganngitsumik niuerneq ullumi atsiorneqartoq Europamut Danmarkimullu iluaqutaassaaq. Tullinnguupporlu EU Japanillu isumaqatigiissusiornissaat, allagaqarluni oqaaseqaammini taama allappoq.

Isumaqatigiissut Ceta-mut atsioqatigiinnissaq killiligaanngitsumik sapaatip akunnerata aallartinnerani kinguartinneqarpoq. Naalagaaffeqataasup Vallonienip EU-p ilaani pinngortitaq peqqinnissarlu illersornirlugit inatsisinik allanngortitsissagaluarpat Canadap eqqartuussivileruussissanngitsoq qulakkeeqqaarusussimavaat. Taamaattumik atsioqataarusussimanatik tamanna inissinneqanngippat. Taakkulu akuerseqataanngippata Belgien tapersiisinnaasimanani. EU-mimi ilaasortat tamarmik akuerseqataanngippata atsioqatigiinneq pisinnaanngilaq.

Tallimanngormalli Vallonien tapersiilluni nalunaaruteqarmat atsioqatigiinneq pisinnaalerpoq. Isumaqatigiissutigineqartorlu EU-mi nalagaaffeqataasuni 38-usuni atuutsinneqalissaaq, folketingi taakkunani ilaavoq.

Isumaqatigiissummilu pingaarnerpaat 2017-p ingerlanerani atuutilissapput.

/ritzau/