Kisitsisit nutaat: Ilinniarnertuut ima amerlatigisut ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnermik aallartitsisarput
Ukiut marluk ingerlanerini ilinniarnertuut 43 procentii ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnermik aallartitsisimapput.
43 procentit.
Ukiut marluk ingerlanerini 2020-mi ilinniarnertuunngortut taama amerlatigisut ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnermik aallartitsisimapput.
Tamanna ukiup siuliani naammassinnissimasunut naleqqiullugu allannguuteqarsimanngitsoq, Naatsorsueqqissaartarfik saqqummersitamini nutaami allappoq.
Ukiut marluk ingerlanerini ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnermik aallartitsisartut piffissap sivisuup ingerlanerani ikiliartorput.
- 2008-2020-llu iluani ilinniarnertuunngorsimasunut naleqqiullugit 32 pct.-inik appariarsimapput, tassani ilinniartut ukiut marluk ingerlanerini ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnermik aallartitsisimasut 75 pct.-iummata, Naatsorsueqqissaartarfik allappoq.
Ilinniarnertuut amerliartortut
Ineriartornerli ilinniarnertuut amerlassusaannit isigineqassaaq. 2008-mi ilinniarnertuunngortut 200-t missaanniipput. 2020-mi kisitsisit 300-t missaanut qaffariarsimasut ataani titartagartaliussami takuneqarsinnaavoq.
Ukiut marluk ingerlanerini ingerlaqqiffiusumik ilinniarnermik aallartitsisartut amerlaqatigiipajaarnerisa titartagartaliussap aamma takutippaa – ilinniarnertuut 150-t missaani, taamaattumik appariarsimapput:
Ukiut marluk ingerlanerini 2020-mi ilinniarnertuunngortut 15 %-ii inuussutissarsiornermi ilinniakkamik aallartitsisimapput.
- Ataatsimut isigalugu 2008-miit 2020-mut ilinniarnertuunngorsimasut ukiut marluk ingerlanerini ingerlariaqqiffiusumik imaluunniit inuussutissarsiornermi ilinniarnermik aallartitsisimasut 80 pct.-iniit 58 pct.-imut appariarsimapput, Naatsorsueqqissaartarfik allappoq.
Ingerlariaqqiffiusumik imaluunniit inuussutissarsiornermi ilinniarnermik aallartitsisimasut ineriartorneri titartagartaliussami uani takuneqarsinnaapput:
