Lagmand Aksel V. Johannesen: Aaqqiissutissarsiorluni ataatsimoornerup nunat pingasut suleqatigiinnerat nukittunerulersippaa
Savalimmiut naalakkersuisuisa siulittaasuat, lagman Aksel V. Johannesen (Javnaðarflokkurin, lighedspartiet) isumaqarpoq, unammilligassaqaraluaqisoq, soorlu nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngatillugu apeqqutini oqartussaanerulernissamik kissaateqarneq pillugu, taamaattoq nunat Danmark, Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut akunnerminni patajaatsumik suleqatigiittut. Taassuma innersuussutigaa nunat pineqartut akunnerminni aaqqiissutissarsioqatigiinnerisigut suleqatigiinneq pitsaasuusoq.
Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaata ataatsimut soqutigisaasa ilaat tassaavoq nunat taakku tamarmik nunanut allanut tunngatillugu oqaasissaqarnerulernissartik namminnerlu aalajangiisinnaanerminnik annertusaavigineqarnissartik. Ineriartorneq pillugu Aksel V. Johannesen isumalluarpoq, naak ilaatigut Savalimmiunut Kalaallillu Nunaannut ineriartorneq ilaatigut arriippallaarsorinartaraluartoq:
- Ataatsimut isigalugu nunatta pingasut akornanni pitsaasumik attaveqaqatigiittoqarpoq, kisianni soorunalimi unammillernartoqartuaannarpoq, tassami matumani pineqartut nunat assigiinngitsuupput taamaammallu tunngavii assigiinngitsunik killiffeqarlutik. Assigiinngitsuunerlu pissutaarpiarluni aaqqiagiinngissutaasinnaasut unammilligassallu pinngornissaannut aarlerinartoqalaartuaannaraluarput. Taamaattorli isumaqarpunga nunat taakku pingasut akornanni aaqqiissutissarsiorusussuseq annertusoq. Taamaammat aamma naalagaaffeqatigiinneq pillugu maani Kalaallit Nunaanni ataatsimiinneq naammasseqqammigarput tassaasoq aaqqiissutissarsioqatigiiffik aammalu ataatsimoornitsigut ajunngitsumik angusaqarlutalu attaveqaqatigiinnitsinnik nukittorsaataalluartoq, Johannesen nassuiaavoq.
Illersornissamut isumaqatigiissut nunat pingasut ilusilersueqatigiiffigissavaat
Aksel V. Johannesen oqaluttuarpoq piffissami matumani Savalimmiuni nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerulernissaq anguniarlugu tamaviaarutiginninneq suliassani sallerniittoq, taamaattorli aamma suliassaq pingaarutilik tassaasoq illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissaq, illersornissamut ministeriugallartup, Troels Lund Poulsen (V)-p saqqummiuteqqammigaa. Johannesen isumaqarluinnarpoq Savalimmiut aammalu Kalaallit Nunaat isumaqatigiissummut ilusilersueqataasariaqartut:
- Naatsorsuutigaara danskit naalakkersuisuisa Savalimmiut Kalaallillu Nunaata naalakkersuisuinik toqqaannartumik isumaqatigiinniaqateqarumaartoq, Johannesen aalajangersimarpasilluni oqarpoq.
Pissutissaqarluarporlumi Johannesen aamma Múte Bourup Egede pisarnermit annertunerusumik akuutinneqarnissaat, tassami illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissatut missiliut saqqummiunneqaqqammertoq naapertorlugu Naalagaaffeqatigiinneq eqqarsaatigalugu aaqqiissuteqaqatigiinneq aallaavigineqassasoq isumalluarsaarisoqarmat.
Ilinniartitaaneq aningaasarsiornerlu patajaatsoq
Suliassaqarfik alla Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaata ataatsimoorussaattut isigineqarsinnaasoq tassaavoq nammineq imminut oqartussaaffigilernissamik kissaateqarlunilu suliniuteqarneq. Tassa partiit assigiinngisitaartut aquttunngortaraluartut aammalu Danmarkimut attaveqaqatigiinneq pillugu assigiinngisitaartunik anguniagaqartaraluartut, Savalimmiuni siunnerfeqaqqissaarluni aningaasarsiornikkut nammineernissaq sulissutigineqaannavinnikuuvoq, anguniarneqartuarlunilu naalagaaffiup tapiissutaasa nungutsinneqarnissaat. Johannesen oqaluttuarpoq, naak massa partiit isumaqatigiinngissinnaasaraluartut naalagaaffiup tapiissutai pineqartillugit anguniagaqaqatigiinneq isumaqatigiissutaasartoq. Danmarkip tapiissutai maanna 641 million koruuniupput, 2000-ikkut aallartilaarnerani 1 milliard koruuniusimagaluarlutik.
- Naak massa Savalimmiuni politikkikkut isumaqatigiinngissuteqarsinnaasaraluaqaluta, taamaattoq aningaasarsiornikkut kiffaanngissuseqalernissatsinnik kissaateqarnerput ataatsimooruttarparput. Piffissap ingerlanerani aningaasarsiornikkut sakkortuunik nalaataqartarsimagaluaqaagut, taamaattorli peqatigiilluta nunap aningaasarsiornera patajaallisarsinnaasimavarput aammalu aningaasarsiornikkut siuariartortitseqatigiissinnaajunaannarluta. Suli sulissutigaarput Savalimmiut aningaasaqarnikkut imminut napatilissasoq, aamma assersuutigiinnarlugu qujanartumik kapisilinnik tukertitsisarneq iluatsilluarsimangaarmat taanna aqqutigalugu nunatta isertitai annikigisassaanngitsumik patajaatsumillu qaffannikuupput.
Mútemut siunnersuutit
Kalaallit Nunaannut namminersulernissaq pillugu sulissutiginninnermi immaqa kingulliunerusumut siunnersuutissatsialaqarpit?
- Akissutissara mianersuuttariaqassavara, tassami eqqaamassavarput nunat assigiinngitsuugatta aammalu namminiilivinnissamik sulissutiginninnitsinni assigiinngitsunik killiffeqaratta. Taamaattorli oqaatigisinnaavara Savalimmiuni ilinniartitaaneq assorsuaq pingaartillugu sulisimagatta, tassanilu ilinniartitaanermik aaqqissuussaanerput suliassanik tulleriaarinitsinni sallerpaanut ilaajuarsimavoq, tamannalu innuttaasut tigulluarsimaqimmassuk ataatsimut isigalugu ilinniartitaanitta qaffasissusaa annertusarluarnikuuarput.
- Tamatumali saniatigut aningaasaqarnikkut sukannersumik ingerlatsinissaq pingaartilluinnagaraarput, tassanimi siunertarigatsigu aningaasarsiornikkut Danmarkimut nunatta pituttorsimanerata peerneqarnissaa, taamaammat Kalaallit Nunaata iluani pissutsinut akuliukkusunngikkaluarlunga, siunnersuutigerusussinnaasakka tassaapput ilinniartitaaneq aamma aningaasarsiornikkut ingerlatsineq patajaatsoq isumagineqarluaqqullugit, Savalimmiut naalakkersuisuisa siulittaasuat, lagman Aksel V. Johannesen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.