Lava imerpalasoq Islandimi atortulersuutinut ingerlaarpoq

Innermik anitsisartup anitsinera, sisamanngormat ullaakkut arfernup missaani Islandip kujataata kitaani aallartittoq, siorna decembarip 18-iani sumiiffimmi tassani pisumut „tupinnartupilussuarmik assingussuteqarpoq“.

Taama oqaluttuarpoq Rikke Pedersen, Islandip universitetiani Nordisk Vulkanologisk Centerimi pisortaq.

Assigiinngissutaat tassaavoq sisamanngornermi anitsineq sakkortunerunngitsoq, aamma anitsineq kitaanut ingerlaneruvoq, attaveqaatit, soorlu nukissiorfik illoqarfimmullu Grindavikimut aqqusineq, sammivigalugit.

Illoqarfik innermik anitsiffiup kujataatungaaniippoq, taamaattumik „innuttaasut qimarngutsinneqarsimasut ernumassanngillat“, nalunaarutigineqarpoq.

Rikke Pedersen oqarpoq qaqqap innermik anitsisartup anitsinerata aqqusinermut, innaallagissiorfimmut aamma Den Blå Lagunemut sunniuteqassanersoq suli ilisimaneqanngitsoq.

- Blå Lagunemut lava 2 kilometerisut ungasitsigaaq, ersarissumilli nalileruminaappoq, lava qanoq sivisutigisumik ammukarsinnaanera paasiniarlugu misissueqqaartariaqaratta.

Lavap sukkassusia sekundimut qanoq annertutigisumik anitsisarneranut, sumiiffiup qanoq sivingatigineranut, aamma innaallagissiorfimmik lagunemillu kaajallallugu qarmarsuit ’misilerarneqarnerminnut’ qanoq illersuisinnaatiginersut apeqqutaavoq.

- Maannakkut pissutsit eqqarsaatigalugit ilimagisinnaavara anitsineq sivikitsuinnaassasoq, Rikke Pedersen oqarpoq nangillunilu, "lavap anitsisinnaanera annerpaaq qaangersimavarput.“

Rikke Pedersen oqarpoq anitsinerup annertussusaa sammivialu paasiniarniarlugu qulimiguullit suli silaannarmiittut, maannakkulli quppaq 3 kilometerit missaanni takissuseqartoq.

- Sumiiffia eqqarsaatigalugu innaallagissiorfimmut sanilliullugu lavap aqqutissaa qaffasinnerulaarpoq, itisiliivoq.

Sisamanngornermi qaammatip ataatsip ingerlanerani aappassaanik innermik anitsisoqarpoq.

Ukioq manna qaqqap innermik anitsisartup anitsinera siulleq januaarip 14-ianni pivoq ullualuillu sivisussuseqarluni.

Tassani lava Grindavikip eqqaanut annguppoq.

Decembarip 18-ani qaqqap innermik anitsisartup anitsinera ulluni pingasuni sivisussuseqarpoq, nalinginnaasumillu qaqqap innermik anitsisartup anitsinerata aallartinnerani naqitsineq annerpaasarpoq, tamatumalu kingorna annikilleriarujussuartarluni, qaqqanik innermik anitsisartunik ilisimatooq nassuiaavoq.

Nangilluni oqarpoq sisamanngornermi innermik anitsineq „naatsorsuutigineqarluinnarsimasoq“, taamaattumillu ullut arlallit matuma siorna mianersoqqussuteqartoqareerpoq.

Innermik anitsisartut amerlasuut oqarnerattut innermik anitsisartut nutaamik aallartissimagunarput.

Rikke Pedersen isumaqarpoq maannakkutut qaqqanik innermik anitsisartiginissaa ilimananngitsoq.

Ima oqarpoq: “Siornatigut innermik anitsisartup anitsisarneranit ukiut 400-t ingerlaneranni 13-eriarluni anitsisarpoq, taamaattumik qaammatit tamaasa anitsisarnissaq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilimagissanngilarput.”

Nunami timmisartuussinerit sunnerneqanngillat, „gassi silaannarmut aniasoq kujataata kangiatungaanut ingerlasarmat, tassa mittarfimmit ungasissumi“.

/ritzau/