Meeqqat innarluutillit kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsinnaanerat pingasoriaammik annertuneruvoq
Pingaartumik meeqqat ADHD-rtut, autismeqartut eqqarsartaatsikkullu kinguarsimasut atornerlugaanerusarput, Videnskab.dk allappoq. Kalaallit Nunaanni Meeqqat Ikiortigit ajornartorsiummik ilisarinnissinnaapput.

Kalaallit Nunaanni Meeqqat Ikiortigit siulittaasuata Jonna Ketwap ajornartorsiut ilisarinerarpaa, pineqartumullu tunngatillugu kisitsisitigut takussutissanik ujartuilluni. - Oqaatigisinnaasara tassaavoq, meeqqat pingaartumillu meeqqat timikkut eqqarsartaatsikkullu ajornartorsiutillit imminnut illersorsinnaannginnerusartut. Oqaatigisinnaanngilarali meeqqat innarluutillit atugarliornerusut, nunami maani tamatumunnga tunngatillugu ajoraluartumik kisitsaateqannginnerput pissutigalugu.
2001-imiit 2012-imut meeqqat atuartut 8.039-it kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimapput, taakku namminneerlutik angajoqqaatilluunniit peqatigalugit politiinut nalunaaruteqarsimapput.
Danmarkimi ilisimatuut politiit nalunaarusiaannik 8.039-iusunik takunnissimapput, tamannalu aqqutigalugu meeqqat eqqarsartaatsikkut innarluuteqarnerusut atornelunneqarnerusartut paasisimallugu.
Videnskab.dk taamatut allappoq.
Tassa meeqqat eqqarsartaatsimikkut innarluutillit meeqqanut innarluuteqanngitsunut sanilliullutik kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsinnaanerat pingasoriaammik annertuneruvoq.
- Misissuisimaneq pingaarutilik peqqissaarullugu kusanartumillu ingerlanneqarsimavoq. Isumaqarpunga kisitsisit takutinneqartut amiilaarnartuusut, Københavns Universitetimi professori aamma Region Hovedstadens Psykiatrimi meeqqat inuusuttullu tarnikkut nakorsaat Anne Thorup Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Misissuinermut pineqartumut peqataasimanngilaq.
- Meeqqat autismeqartut ADHD-qartullu pineqartillugit, ulluinnarni ajornartorsiuteqartartuusut atuarfimmilu ikiorserneqarnissaannik qitiutitsisarnissaq eqqarsaatigineqartarpoq. Puigorneqartarpoq, taamatut innarlerneqarsinnaanermut ulorianartorsiornerusartut, Anne Thorup oqarpoq.
Naameersinnaannginnerusartut
VIVI-mi (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd) seniorforskeri Mogens Christoffersen tamatumannga misissuisimavoq, misissuisimanera ilisimatuussutsikkut atuagassiami Journal of Interpersonal Violencemi saqqummiunneqarsimavoq.
Mogens Christoffersen isumaqarpoq, meeqqat innarluuteqartuunerisa taamatut pineqarnissamut ulorianartorsiortinnerusaraat.
- Naameersinnaannginnerusarput. Illersuisinnaasunik amigaateqakkajuttarput. Ulorianarsinnaasut takujuminaatsinnerusarpaat, sunalu ajortuunersoq paasiuminaatsinnerusarlugu. Aamma nalinginnaasumik nammineq naleqassutsimik misigisarnerat appasinnerullunilu imminnut tatiginnginnerusarput, taanna Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Meeqqat pimoorunneqarnerussasut
Anne Thorup isumaqarpoq, meeqqat eqqarsartaatsikkut innarluutillit immikkut ittumik eqqumaffigineqartarnissaat pingaaruteqartoq.
- Soorunami angajoqqaatut uippallernarveersaartoqartussaavoq, meerarli aliasuttoq ajunngitsumillu atugaqanngitsoq pimoorullugu tiguneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Aamma pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu, innarluutillip matematikimik atuartitsinermi eqqissisimasumik issinianissaata kisimi pineqannginnra. Inuunerummi atugassarititaanut tamanut attuisartarmata, taanna Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Pingaaruteqarpoq eqqumaffigissallugu, atornerlunneqarsinnaanerup ulorianaateqarnera nalinginnaasumik annikitsuaraasarmat. Meeqqat atuartut tamarmiusut 1,2 procentii atornerlunneqarsimapput. Ulorianaat annikitsoq taannaavoq pingasoriaatinngortillugu naatsorsorneqarsimasoq.