Naalakkersuisooqatigiit IA & S: Parisimi isumaqatigiissut suli inissinneqanngilaq
Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA) issittumi qinikkat naalakkersuisullu naapinneranni sivikitsuinnarmik peqaataavoq.
Tassami Kalistat Lund Nuummut uteriikatappoq, tallimanngornermilu Inatsisartut eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliaat naapittussaagamiuk. Tassani nassuiaassaaq Kalaallit Nunatta Parisimut isumaqatigiissummut tamakkiisumik ilanngunniarneranut killiffik pillugu.
Parisimilu isumaqatigiissut naalakkersuisooqatigiit akornanni inissivinneqarnikuunnginnami isumaqatigiinngeratarsinnaanermut suli aarlerinartorsiortitsisutut inissisimavoq, taanna apeqqut uranip inerteqqutigineqarneratut allorissaaqatigiikkunaarnermik kinguneqartitsisinnaavoq, kisiannilu uranimut tunngatillugu isumaqatigiinngissuteqarneq naalakkersuisooqatigiit naapiffeqarlutik aaqqissinnaasimavaat, isumaqatigiissumminni aatsitassarsiorneq pillugu aaqqiissuteqarnermikkut.
IA-p tamaviaarutigalugu sulissutigaa nunatta immikkut inissisimasutut inisseqqaneranit kaanngartillugu tamakkiisumik Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutsinneqarnissaa, tamannali Siumumut suli iiuminaatsortaqartoq suliap ingerlanerata takutippaa, tassami Siumut isorinnittorujussuuvoq apeqqusersuillunilu sooq nunarput isumaqatigiissummut tassunga ilanngutsinneqassanersoq pillugu.
Isumaqatigiinngissutaasoq taanna november 2021-mi aallartippoq, taamani Inuit Ataqatigiit Naleraq Naalakkersuisooqatigalugu nalunaaruteqarmat Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutsinneqassasoq.
Taamatut nalunaaruteqartoqarniariartoq Siumut ingerlaannaq akerlilersuillunilu apeqqusersuilerpoq, tassami Siumut nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutsivinneqarsinnaanera pillugu apeqqusersuisutoqaavoq. Partiimi isumaqarpoq nunarput imaaliallaannaq ilanngutsinneqassappat, tamanna nunatta suliffissuaqarnikkut ineriartorsinnaaneranut, pingaartumillu aatsitassarsiornerup siuarsaavigineqarneranut naggataatigullu nunatta aningaasanik isaatitsinerulernissaanut akornutaasinnaasutut aarlerinartuusoq.
Naalakkersuisut siunnersuutaat iluatsissanersoq suli nalunarpoq
Kalaallit Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutivinnissaa pillugu isumaqatigiinngitsoqaraluartoq, IA aamma Siumut politikkikkut nassaareqatigiinnikuupput naalakkersuisooqatigiinnillu pilersitsinikuullutik, tamanna pivoq 2022-mi upernaakkut. Tassani Parisimi isumaqatigiissut "toqqorneqarallarpoq".
Inatsisartut 2023-mi upernaakkut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut siunnersuummik saqqummiussipput, tassani siunnersuutigigamikku Paris-imi isumaqatigiissummut Kalaallit Nunaata nangaassuteqarnera atorunnaarsinneqassasoq aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit Silap pissusia pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutaannut, UNFCCC-imut, nalunaarutigineqassasoq, danskit naalakkersuisuinut nalunaarutigineqassasoq.
Taamatulli Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat aallaavigalugu Siumup Inatsisartuni ilaasortaatitai Naalakkersuisunut apeqquterpassuarnik piumasaqaatinillu saqqummiussuineranik kinguneqarpoq, taamaalilluni aamma suliaq sivisuumik ingerlanneqalerpoq aappassaaneerinninnerlu aatsaat ukiaq manna ataatsimiinnermi pisussanngortinneqarluni.
Aappassaaneerinninnissaq novemberip qulingiluaani ingerlanneqassasoq pilersaarutaavoq, taannalu tikitserlugu eqqissisisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliami ulappupput isumaliutissiissummik suliaqarlutik, taamaammallu tassa Kalistat Lund (IA) suliassaminik tulleriaarinermini Parisimi isumaqatigiissummut ilaasortanngorniarnermi suliap killiffianik ataatsimiititaliamut nassuiaateqarnissani pingaartillugu sivikitsuinnarmik Islandimiippoq.
Sermitsiaq.AG-mit Inuit Ataqatigiit aamma Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede aamma Siumup siulittaasua Erik Jensen sisamanngornermi attaveqarfigaagut. Taakku marluullutik imminut attuumassuteqanngitsumik erseqqissaapput suliaq pillugu naalakkersuisooqatigiit saqitsaassuteqanngitsut, taamaattorli ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamarmik qilanaarinerarlugu oqarput.