NAKS-imi EU-p puisit amiinik eqqusseqqusiunnaarnera oqaluuserineqassaaq
Ukiumoortumik ataatsimiinnissami sapaatit akunnerani tullermi ingerlanneqartussami oqaluuserisassat aamma tassaapput nunani avannarlerni killerni makku pillugit suleqatigiinerit; ilinniartitaaneq, Issittoq, annaassiniartarnermi suleqatigiinneq, aalisarneq aamma kulturikkut suleqatigiinneq.
Nunani avannarlerni, norgemeersut, sverigemeersut inatsisartuni ilaasortat aamma atorfillit 35-it missaaniittut Runaíkimi aamma Tórshavnimi sapaatit akunneranni tulliuttumi katersuutissapput nunani avannarlerni killerni pingaartitat oqallisiginiarlugit. Tamanna pissaaq Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat (NAKS) ukiumoortumik ataatsimiilerpat, tamanna Savalimmiuni ingerlanneqassaaq aggustip 25-aniit 27-anut. Peqataasut ilagissavaat Norgimi Lagtingip Præsidentia, Nordisk Rådip vicepræsedentia aamma Savalimmiuni aalisarnermut naalakkersuisoq.
NAKS-ip siulittaasua aamma Savalimmiut Lagtingiani ilaasortaasoq Kári P. Højgaard oqarpoq, nunat avannarliit killiit ilinniartitaanermut suleqatigiinnerat ukiumoortumik ataatsimiinnissami oqaluuserisassani pingaartineqartoq.
Uagut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni ukiut marluk sinnerlugit soorsuutigisimavarput Nordisk Ministerrådip aamma Nunani Avannarlerni Killerni ilinniartitaanermut naalakkersuisut, tamaani nunap immikkoortuani højskoleqalernissamut pisariaqartitsineq aamma periarfissat, misissussagaat, Kári P. Højgaard oqarpoq.
Ataatsimiinermi aamma EU-mit oqaloqatigiinninneq oqallisigineqassaaq. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata Siulittaasoqarfianit naalagaaffeqatigiit siorna ukiukkut ataatsimeeqatigineqarnerani isornartorsiorneqarpoq, tamatumunnga tunngaviuvoq puisit amiisa EU-mut eqquteqqusaajunnaarnissaata pilersaarutigineqarnera, tassami taamaaliornerup Issittumi nunaqarfippassuit annertuumik eqqugaassammata, ingammik piniartukkormiut.
Issittoq, nunarsuup kissatsikkiartornera tamatumalu kingunerisaanik silaannaap allanngoriartornera aammattaaq oqaluuserisassat ilagaat. Imaatigut aqqutissanik nutaanik ammaaneq, aatsitassanik piiaasinnaanermut periarfissaqarnissaq, inuttut atugarisat aamma attaveqarnermi unamminartut aammattaaq annaassiniarnermi suliassat assartuinermi aamma umiarsuit takornariartaatit angallannerulernerisa malitsigisaat ataatsimiinnermi nalilersoqqissaarneqassapput. Aammattaaq Atlantikup Avannaani imaani annaassiniarnermut suliassanut tunngatillugu suleqatigiinissaq, aammattaaq nunat avannarliit killiit annaassiniarnissamut sillimaniarnermi suleqatigiinnissaq ullormut oqaluuserisassanut ilaapput.
Oqaluuserisassanut ilaasut sinneri tassaapput maannakkut aalisarneq aamma immap pissarititai pillugit ilisimatusarnermik ingerlatsinermi suleqatigiinneq, nunat aalisariaasiat assigiinngitsut, avatangiiseq, kulturikkut suleqatigiinneq, takornariaqarneq aamma angallanneq.
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat tassaavoq Savalimmiut Lagtingiata, Kalaallit Nunaanni Inatsisartut aamma Islandimi Altingip suleqatigiiffiat.