Nappaat arlalinnit atorneqartoq nakorsamit misissuiffigineqartoq - misissuisarneq nakorsaasersuinerlu annertunerulertikkusukkaa
Sininnerup nalaani anersaarneq ajulertarnermik nappaateqarnermi misissortinnissamik Kalaallit Nunaanni periarfissaqanngilaq. Nakorsap maanna misissorpaa nunatsinnut tulluarsakkamik misissueriaatsimik inerisaasoqarsinnaanersoq, nakorsiartullu 200-t sinneqartut maanna misissorneqareersimapput.
Innuttaasut 10 procentiisa missaat sininnermi anersaarneq ajulertarneq nappaatigilertarpaat. Taamaattoq nunatsinni peqqinnissaqarfimmi nappaammut misissortinnissamut maanna periarfissaqanngilaq.
Nunatsinni Steno Diabetes Centerimi nakorsap ph.d.-nngorniallu, Mads Mose Jensenip tamanna iluarsiiffigerusuppaa.
Atortut atoruminartut atorlugit nappaammut misissuinermi, type 2-mik sukkornermik nappaateqartut innuttaasullu oqimaappallaartut nappaateqarnerinik misissorneqarsinnaanerannik atuilernissamik maanna misissuivoq.
- Nuummi 214-it misissorneqareerput. Sapaatip akunnerani matumani Ilulissanukassaagut, nakorsiartunik misissuiartorluta. Neriuutigaarput katillugit 300-t missaat misissorneqarumaartut, Mads Mose Jensen Sermitsiaq.AG-mut ilisimatitsivoq.
NightOwl, atortoq suliniummi atorneqartoq, napparsimasunut misissuutinut allanut sanilliullugu allaanerussuteqanngilaq, atuisuniilli atoruminarneruinnarluni, napparsimasup nammineq misissortinneq ingerlassinnaallugu.
- Napparsimasut misissorneqarnissaanut periarfissaq Kalaallit Nunaanni neqeroorutaassappat, atortut atoruminartut pigisariaqarput. Imaassinnaasoq napparsimasunut atortut nalinginnaanerusut Kalaallit Nunaanni atorneqarumaartut, apeqqutaavorli suliniutip qanoq iluatsitsiginera, oqarpoq.
Peqqissaasut nakorsaasersuinermut ilinniartinneqartut
Mads Mose Jensen nunatsinni Steno Diabetes Centerimi januar 2024-p tungaanut nakorsatut atorfeqarpoq. Taanna ilisimatitsivoq napparsimasut misissorneqarnissaanut suliniut aalajangersimasumik nakorsaqarnermut attuumajunnaarsillugu pilersinneqarsimasoq.
Peqqissaasut NightOwl-imik atuisinnaanerannik aammalu nakorsaataasumut CPAP-imut atuisinnaanerannik ilinniartinneqarput, sininnerup nalaani anersaarneq ajulertarnermik nappaatillit nakorsaasersorsinnaanngorlugit.
- Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi sulisut taarseraattorujussuupput, nakorsaasersuinissarlu nakorsaqarnikkut aatsaat pisinnaappat, suliniut qajannartorujussuussaaq. Suliniummi peqqinnissaqarfimmi peqqissaasut, aalajaannerusumik atorfeqartut, CPAP-imik nakorsaasersuisalernissaannut ilinniartinneqarput, nakorsaqanngikkaluarluni nakorsaasersuineq ingerlanneqarsinnaaniassammat, Mads Mose Jensen oqaluttuarpoq.
Neqeroorut atuutilissanersoq peqqinnissaqarfimmi aqutsisut aalajangissavaat
Suliniut Nuummi Ilulissanilu ingerlanneqarpoq. Ph.d.-nngornialli neriuutigaa nappaammik misissuisinnaaneq nakorsaasersuisinnaanerlu Kalaallit Nunaanni tamarmi atuutilerumaartoq.
- Kalaallit Nunaanni innuttaasunut tamanut neqeroorutip atuutilernissaa neriuutigaarput, sukkortuuneq sukkortuunnginnerluunniit apeqqutaatinnagu. Suliniummi anguniakkani pingaarneruvoq takutissallugu Kalaallit Nunaanni najukkami nappaateqarnermut misissuisinnaanerup pisariusuunnginnera, peqqinnissaqarfimmi neqeroorutitut atuutilernissaa anguniaratsigu, Mads Mose Jensen nassuiaavoq.
Suliniut januarimi naammassereerpat peqqinnissaqarfimmi aqutsisut aamma misissuisarnermut ataatsimiititaliap aalajangissavaa nappaammik misissuisarnerup nakorsaasersorneqartarnerlu nunatsinni peqqinnissaqarfimmi neqeroorutaalissanersoq.